Ficin nimi: Jafar se vain karkeloi!
Kirjoittaja: Ansa
Fandom: Disneyn Aladdin
Vastuuvapautus: Kaikki ficissä esiintyvät hahmot ovat Disneyn omaisuutta
Tyylilaji: huumori
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Jafar ja Jago ja Lampun henki
A/N: Pärinät kamujen kesken on hieno juttu, varsinkin jos väittelyn aiheena on se, kumpi on hotimpi, Jafat vai Scar! :,D Tottakai Jafar voitti, koska Jafar se vaan karkeloi. :,D
Jafar se vain karkeloi!
”Asia on nyt niin”, selitti sininen ja pokerinaamainen lampun henki.
”että aina kun Aladin järkkää pippaloita, niin kaikki laukee sen naamalle, eikä kellään ole hauskaa.”
”Niin?” Kysyi punainen papukaija, joka tottelee nimeä Jago.
”Se ei selitä sitä, mitä sä, sininen torvelo, teet täällä?”
”No katsos Jagoseni, mieleni tekee kovin pippaloitua, ja Jafarilla on kova karkeloijan maine. Miten ois?” Esitti henki asiansa heittämällä pokerinaaman hiekkadyyneille ja muuntautumalla pieneksi suloiseksi koiranpennuksi.
”Kato mun silmii ku ne kimaltaa, kato ny. Et vaan voi kieltäytyä, et mitenkään.”
Jago facepalmasi kasvonsa siivellään ja huokaisi syvään.
”Okei, okei, mä vien sut mestarin luo. Se on sitten sun vika, jos musta tehdään papukaijamuhennosta.”
”No äälä nyy, Jafar on mukava heppu!” Puolusteli henki, ja poksahti takaisin omaksi itsekseen.
-
”Siis mitä?” Hämmästeli Jafar, tuo Agrabahin komein pitkä, laiha ja parrakas pahisrumilusmies.
”Kuulinko oikein, että henki, tuo katurotan uskollinen pullamössönössö haluaa karkeloida kanssani?”
”Juu, sillei se jäbä sano. Päästänkö sen sisään?”
”No pääs-”
”Pimpelipompeli, ei tartte. Täsä mä olen jo”, huusi henki riemuissaan, lipuen oven alta Jafarin yksityiseen huoneeseen.
”Nyt bailataan!”
”Nyt karkeloidaan!” Hurrasi Jafarkin, ja siitähän riemu ratkesi.
Yksi sinisten sormien napsautus, niin hups vain, ilmestyi huoneeseen mitä mainiointa musiikkia soittava orkesteri, buffet-pöytä ja baaritiski mikkoineen kaikkineen.
Yksi mies, yksi papukaija ja yksi henki tanssivat hetken hurmoksessa, kunnes epävarmuus hiipi hengen olemattomaan puseroon, ja jäätyi paikoilleen.
Jafar huomasi hengen pysähdyksen, ja rauhoittui itsekin huolestuneena.
”No, mikä on.”
Yksi dramaattisesti kiiltelevä kyynel valui hengen poskelle, ja hän niiskaisi surullisesti.
”Mä en osaa tanssii.” Sanat sanoessaan hänen kyyneleensä kasvoivat peittäen Jafarin jalat ja Jagon mahan.
”Ei hätä ole tämän näköinen”, ilmoitti Jafar, ja levitti kätensä.
”Kato kun Jaffe-setä näyttää mallia.”
Henki taikoi itselleen koulupuvun ja pulpetin ja istuutui katselemaan Jafarin oppeja.
”No niin”, aloitti Jafar.
”Ensin jalka vasemmalle, näin, sitten oikealla. Sitten taputus, leuka alas, sitten ylös ja ei kun uudestaan alusta.”
Huone peittyi vislauksiin ja tapauksiin ja henki piristyi miehen opeista.
Niin he tanssivat Jafarin tansseja ja joivat ja söivät hengen anteja, kunnes aurinko painui mailleen ja uni painoi silmiä.
”Karkeloidaan kun tavataan seuraavaksi”, sanoi henki ennen kuin lensi takaisin tylsän katurottansa luokse.
Ja niin he tekivätkin.
-LadyLaga!