Ikäraja: S
Fandom: Kyllä, herra ministeri/pääministeri (Yes Minister)
Paritus/Hahmot: Jim Hacker/ Sir Humphrey Appleby
Vastuuvapaus: en omista, Antony Jay, Jonathan Lynn ja BBC omistavat
A/N: osallistun siis
Shuffle II haasteeseen, jossa piti shuffle-toiminnolla valikoitujen kappaleiden aikana kirjoittaa valitsemastaan fandomista. Minun on Kyllä herra pääministeri, veikeä britti TV-sarja. Onneksi ei tullut kovin noloja kappaleita. Kirjoittaminen ilman aikaisempaa ajatustyötä oli hauskaa.
Leo Brouwer - Un Dia de Noviembre Sir Humphrey katseli ulos Downing Street 10n luodinkestävistä ikkunoista sherrylasi toisessa kädessään, toisessa mappi. Tänään oli pääministerin viimeinen päivä virassa. Kaikki tämän henkilökohtaiset tavarat oli jo pakattu, ja kohta Humphrey tervehtisi voittaneen puolueen johtajaa uutena pääministerinä. Muutama sateinen syksyinen lehti liimautui ikkunaan, kun hän tyhjensi lasinsa. Hän laittoi sen pöydälle ja pakotti kasvoilleen hymyn uuden vallan saapuessa.
Buffalo Springfield - Hung upside down Bernard odotti kabinetin ulkopuolella. Sir Humphrey ja Hacker olivat käyneet viikoittaista palaveriaan jo kolmatta tuntia, eivätkä he pitäneet keskeytyksistä. Bernard odotti, jutteli Hackerin sihteerikölle, katsoi kelloonsa. Toisenkin kerran. Huokaus. Nämä kahdenkeskiset tuokiot, jotka sulkivat hänet, henkilökohtaisen sihteerin ulos, koettelivat. Eikö häneen luotettu? Eikö hän ollut kruunun uskollinen virkamies?
Bob Dylan - Tell Ol’ Bill Humphrey oli taas kuiskaillut sulosäkeitä hänen korviinsa: ääniä, lehtipalstatuumia, suosiota. Oli hyvä tehdä niin kuin hän sanoi, tottelemattomuus johtaisi rohkeisiin päätöksiin, äänitappioon, kabinettiministeriön villiintymiseen. Kysymystilastot olivat hänen puolellaan, hän sanoi, mutta Jim ei voinut täysin tukahduttaa syvemmästä tietoisuudesta kumpuavia Disraelin sanoja: on kolmenlaisia valheita: valheita, kirottuja valheita ja tilastoja. Humphrey syötti hänellä näistä jokaista, eikä hän vastustellut.