Title: Trying not to love you
Author: Sussupaa
Genre: romance
Rating: k-11?
Pairing: James/Lily
Disclaimer: J.K. Rowling omistaa hahmot, Nickelback biisin, minä vaan kirjotan siirappisia juttujani
Trying Not To Love YouKävelen oleskeluhuoneeseen, täällä on hiljaista. Missä Lily on? Hänen pitäisi olla täällä,
koska meidän pitää lähteä kohta käytäville partioimaan.
”James”, kuuluu ääni pimeydestä. Lilyn ääni. Voi, kuinka rakastankaan tuota ääntä.
“Meidän piti nähdä ensimmäisessä kerroksessa.”
Ainiin, niinhän se olikin. Olin aivan unohtanut.
You call to me, and I fall at your feet
How could anyone ask for more?
And our time apart, like knives in my heart
How could anyone ask for more?Kävelemme Lilyn kanssa vieri vieressä. Välillä hänen kätensä hipaisee omaani.
Lily on omissa ajatuksissaan, ja tuskin edes huomaa käsiemme kosketusta. Mieleni tekisi vain kopata hänet syliini ja
pidellä häntä siinä. Mutta en tee sitä. Lily vain suuttuisi, ja sitten nämä pienet hipaisut, sähköiskut ihollani, olisivat ohi.
Äh, parempi vain unohtaa Lily, löydän varmasti jostain jonkun, joka oikeasti rakastaa vain minua. Unohdan Lilyn.
Menen kauemmas. Törmään seinään. Okei, tuo ei ollut tarkoitukseni. Lily nauraa, minulle.
Hymyilen, en voi sille mitään, vaikka kylkeeni sattuu. Rakastan Lilyn naurua. En voisi elää ilman häntä.
'Cause trying not to love you, only goes so far
Trying not to need you, is tearing me apart
Can't see the silver lining, from down here on the floor
And I just keep on trying, but I don't know what for
'Cause trying not to love you
Only makes me love you moreKoulua on enää puoli vuotta jäljellä. Puoli vuotta aikaa olla Lilyn kanssa, ennen kuin minun on pakko unohtaa hänet
lopullisesti. Lily vilkaisee minua. Hänen silmänsä ovat niin kauniit.
Lily huomaa minun olevan ajatuksissani,
yleensä puhun paljon partioissamme. Mutta nyt en voi puhua, sillä puhuminen Lilyn kanssa saa minut vain
rakastumaan häneen lisää, vaikka minun pitäisi unohtaa hänet.
And this kind of pain, only time takes away
That's why it's harder to let you goSisimmässäni tiedän hävinneeni taistelun itseäni vastaan.
Jatkan silti sinnikkäästi, unohtaminen sattuu vähemmän kuin rakastaminen.
And nothing I can do, without thinking of you
That's why it's harder to let you goLily kääntää katseensa minuun. Nyt jos koskaan on huono hetki toheloinnille. Kävelen suoraan, asetan jalkani oikein.
Hyvä, osaan kävellä. Pidän suuni kiinni, koska puhuminen ja käveleminen eivät taida onnistua yhtä aikaa tässä mielentilassa.
”Istuisimmeko vähäksi aikaa? Olemme kiertäneet jo puoli koulua.”
Saan istua Lilyn viereen penkille. Ei, en saa ajatella noin, minunhan piti unohtaa Lily.
“Joo sopii, olenkin jo vähän väsynyt.”
Voi hyvänen aika, kuka oikein päättää, mitä päästän suustani? Tarkemmin ajatellen, olenkin vähän väsynyt,
nimittäin tappelemaan ajatuksieni kanssa.
Lily katsoo minua hieman huvittuneena, taas hän nauraa minulle. Lily lähtee kävelemään kohti penkkiä. Tosiaan,
meidän piti mennä istumaan. Jalkani lähtevät omasta tahdostaan seuraamaan Lilyä, ja koukistuvat istuttaessaan minut
penkille Lilyn viereen.
Pitäisikö minun sanoa jotain?
Lily näyttää olevan sanomaisillaan jotain. Ehkä hänellä on asiaa.
Okei, jos aikoo sanoa jotain, niin silloin on kyllä jotain asiaa. En todellakaan ajattele koko aivoillani tällä hetkellä. Miten voisinkaan?
Lily on vieressäni ja kolme neljäsosaa aivokapasiteetistani menee Lilyn ajattelemiseen.
So I sit here divided, just talking to myself
Was it something that I did?
Was there somebody else?Lily avaa suunsa, ja sulkee sen heti perään. Hän näyttää hermostuneelta.
Teinkö jotain väärää? Mitä Lily aikoo sanoa? Miksi olen näin hermostunut?
When a voice from behind me, that was fighting back tears“Minä..”
Sat right down beside me, and whispered right in my ear“Taidan..
Tonight I'm dying to tell you“Rakastaa..”
That trying not to love you, only went so far“Sinua.”
Trying not to need you, was tearing me apart
Now I see the silver lining, from what we're fighting forSanoiko Lily juuri rakastavansa minua?
Lily?
Rakastaa minua?
And if we just keep on trying, we could be much moreLily tulee lähemmäs minua, varovaisesti. Hän istuu aivan kyljessäni kiinni. Käännän päätäni katsoakseni Lilyä silmiin.
Ei, Lily istuu lähempänä kuin laki sallii. En osaa tehdä mitään, en uskalla tehdä mitään, istun vain paikallani. En näe
muuta kuin Lilyn smaragdin vihreät silmät, jotka lähestyvät edelleen.
Haistan Lilyn hajuveden, hän tuoksuu kukkasille.
Tunnen sähköisyyden välillämme, ja uskon että Lily tuntee sen myös. En kestä jännitettä enää, suljen silmäni ja
painan huuleni Lilyn huulille.
Lilyn huulet ovat niin pehmeät ja maistuvat mansikalle. Hän on varmaan syönyt mansikoita. En osaa ajatella
nyt kovin järkevästi.
Vatsassani lentelee miljoonittain perhosia, jotka nostavat minut taivaaseen.
En halua tämän hetken koskaan loppuvan. Suutelen maailman suloisinta nuorta naista yöllä, puolikuun valossa.
Kun hetken kuluttua irrottaudumme toisistamme, olen aivan pökerryksissä. Suutelin Lily Evansia,
aivoihini ei mahdu mitään muuta ajatusta tällä hetkellä. Suutelin Lily Evansia. Voisin hypätä ilosta vaikka kuuhun.
Lily katsoo minua hymyillen. Hymyilen myös, enkä voi lopettaa sitä.
“Minäkin rakastan sinua, olen aina rakastanut ja tulen aina rakastamaan.”
'Cause trying not to love you
Only makes me love you more
