Luen totuuden turhan välistä, S

[insatiable]

// Alaotsikko: Lily/Severus; One-shot/Angst; S

Title: Luen totuuden turhan välistä
Pairing: Lily/Severus
Genre: Angst
Rating: S

Summary: Severuksen mietteet, Lily on poissa.

A/N: Tällainen itselle vähän erilaisemman puoleinen teksti, inspis tuli niistä kaikenlaisista teksteistä etc, joihin on piilotettuna jokin viesti tiettyihin sanoihin. Tässä on neljä raapaletta, joista poimittu jokaisesta sen pääteema, eli yksi lause.

                Osallistuu FanFiction1o - haasteeseen henkilöllä Lily Evans, ja sanalla o7. Taivas .

*

Luen totuuden turhan välistä

Syksyn punainen lehti tippui, leijaili maahan, punaiset olivat hiuksesi ja olivat aina olleet, kun kuuntelit hiljaisuutta aina, et antanut melun rikkoa sitä.

Huulillasi oli hymy, silmäsi katsoivat tyhjyyteen - ja aina.

Syyskesän aurinko paistoi ja katsoit merta - minä katsoin sinua, niin kuin aina katsoin, katson yhä, tahdon nähdä vaikken näe.

Tunnen tuulen ihollasi, omallani en, veit sen pois savun saattelemana.

Olen vierelläsi, vaikka et huomaa, olemme yhtä ja aina olleet -  olimme ikuisesti.

Et sano sanaakaan - sen kaiku on ainainen, ääni puhuu taioista, ääni kietoo sinut ympärilleen.

Ja nouset pois, en huomaa, et sinä itsekään.

Sinä sytytit auringon ja olit noita.

*

Tuuli ulvoi korvissani ja olit vieressäni - leijailit, kävelit hiljaisuuden vangiten sydämeesi, olit helle keskitalvella.

Vasemman käteni tunnottomuus sinun sydämesi nyrkissään tuntee - sinä et tunne ketään, koska et katso.

Haistan huulillani ja maistan sielullani tietäen sinun olevan siinä, vaikka matkan pää häämöttää koska tiedän kaiken päättyvän.

Otan kätesi omaani mutta en tunne kosketusta vaikka kosken sinuun yhä uudestaan - et katso minuun, vieläkään, et koskaan katso.

Sanoin tule viereeni, enhän halua olla yksin, huulillasi hymy kertoo - ei ole aikaa.

Punaiset hiukset käskevät jouduttamaan matkaa tuonne eteenpäin, sinun edessäsi.

Minuutti ja kaksikymmentä - aika on tappava miekka.

Sinä loit varjon ja olit noita.

*

Vien itseni luoksesi, etkä näe silmilläsi vaikka minä näen, vihreän ja punaisen, loistavan syyskesän.

Aurinko ei laske tänään - yö saapuu kohta nuhtelemaan.  

Tunnin viimeinen henkäys on käsillä, mutta yhä huulillasi sanomatta mitään, sanoin kuuntele ääniä, mutta sinä kuuntelit hiljaisuutta.

Valoissa en näe eteeni, pimeydessä katson hymyäsi etkä vieläkään näe minua enkä tahdo kertoa itselleni miksi.

Elämäni on väritön ilman punaista ja vihreää, aurinko nousi tänään, huomisesta en tiedä.

Kellotaulun viisarit ovat vanhat ja vääntyneet, koska emme katso aikaa, eihän välillämme ole sitä.

Yritän katsoa sinua silmiin nähdäkseni, mutta suljit jo silmäsi eilen -  hetkeksi.

Sinä katsoit kuuta ja olit noita.

*

Seisoin vierelläsi, valvoin untasi syvää johon olit vaipunut jo aikaa sitten - vaan mietin milloin heräät ja palaat avaten suusi.

Ääni sanoo sisälläni - olet poissa, mutta ethän sinä koskaan ole minulle ollut, vaan olit aina tässä ja tiedän sinun olevan yhä.

Ääneni kävi jo käheäksi yrittäen rikkoa ilman ympärilläni, joka tahtoi tukahduttaa sanani.

Pilven muoto taivaalla näyttää tähdenlennon haamua, joka lensi edellisenä yönä - tänään en näe kuunsirppiä valossa.

Toiveeni on pieni, tahdon rakkauden vahvistamana puhua äänetöntä kieltä vailla tarkoitusta.

Kuuntelet minua, olen varma siitä vaikket ehkä kuulekaan.

Lehtiä tippuu enemmän, käteni vapisevat aamun sarastaessa.

Sinä toit aamun ja olit noita.

*

Syksyn lehti oli aurinko, niin kuin tunnen savun vierelläsi - sen ääni kietoo ympärilleen ja pois.
Olit tunnottomuus, koska et vieläkään tule eteenpäin.
Vien punaisen syyskesän huulillasi eteeni ilman kellotaulun aikaa.
Olit poissa jo tähdenlennon valossa.

[Merrrí]

♥___♥
Joo, hei, epävirallisen virallinen betasi täällä hei :D
Mie en osaa sanoa mitään, tämä jotakin hienoa. Runomainen, mutta silti kerronnallinen ja jotakin hienoa siihen lisäksi. Hienoa luettavaa, joka varmasti lumosi minut, vaikka olikin ensimmäisellä lukukerralla hieman vaikeaa luettavaa. Normaalisti painotan juuri niitä sanoja, jotka on kirjoitettu kursiivilla, joten sen vuoksi hieman sekosin lukemisessa. Mutta tuossa lopussa oleva pätkä selvitti hieman, joten päätin lukea toisen kerran ja ymmärtää paremmin. <--- Mitä mie selitän?? :D

En osaa sanoa mitään järkevää, jotenkin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Ainakin se, että pidän siitä, miten olet onnistunut kuvailemaan erilaisia asioita tähän niin hienosti. Voisin sanoa, että tämä on yksi niistä tunnerikkaimmista kirjoituksistasi, joita olen lukenut sinulta. Ja minä menen joka kerta sanattomaksi, kun luen tätä.

Rakenteellisesti tämä on lähes virheetöntä (ei virheellistä niin kuin aluksi meinasin sanoa :D), muutaman pilkun olisin lisännyt sinne. Jos olisin betannut tämän sulle, niin olisin kuiten lisännyt ne pilkut niin, että olisit saanut itse päättää laitatko vai et, joten en sen takia ala niitä tähän laittamaan. Selitinhän mahdollisimman monimutkaisesti? :D Sen yhden virheen voisin kuitenkin laittaa tähän, minkä kolmen lukukerran jälkeen löysin:

vaikkat et huomaa

Ensimmäisessä pätkässä oli tämä. :)

Lily/Severus tarjoaa varmasti monenlaisia mahdollisuuksia kirjoittaa, mutta toivon, ettet tule kirjoittamaan sellaisia kliseisyyksiä (onko edes mahdollista kirjoittaa kliseistä Sev/Lilyä?) En muuten olisi tajunnut tässä olevan Sev, jos et olisi laittanut sitä alkutietoihin. Sen vuoksi olisin kaivannutkin enemmän kuvausta myös hänestä. Tai jotain. Ja tuo "ja olit noita"- lause loi oman pysyvyytensä tähän, vaikka tilanne muuttuikin jatkuvasti. :)
Myös tuo loppuloppu pätkä oli hieno, olit hienosti kerännyt/ujuttanut ne sanat tekstin seasta/sekaan.

Miksi minusta tuntuu, että tämä meni enemmän betakommentiksi kuin lukijakommentiksi? :D Kuitenkin, pidin ihan mielettömästi ♥ Varmaan huomaa jo ensimmäisestä "sanasta". :D Ja rakensin tätä kommenttia jotakin puoli tuntia, ja silti tuntuu, ettei tässä ole mitään järkeä :D Ristiriitainen ihminen
Din Merrrí kiittää, kumartaa ja kerää palasensa lattialta kokoon.

[foxtrot]

Miellyttävää maanantai-iltaa kommenttikampanjasta, josta Merrrín linkki ohjasi minut tänne.  

Ensinnäkin pidin ajatuksesta, että jokaiselle raapaleelle on oma lause, joka nivoutui kappaleeseen (en sitten tiedä, löytyykö näitä paljonkin, itse en ole ainakaan vielä törmännyt muihin). Suurin osa kursivoiduista sanoista toimi myös raapaleen sisällä, osa paremmin ja osa vähän huonommin. Sanojen kursivoinnit oli selvästi mietitty tarkkaan ja niistä muodostuneet lauseet olivat kauniita, mutta ilman A/N:a olisin todennäköisesti ruvennut valittamaan ylimääräisistä kursiiveista, koska ihan kaikki eivät olisi iskeneet jos ei olisi tiennyt odottaa kursiivilauseita (mutta en takerru siihen tämän enempää, rispektiä sulle jo siitä, että olit saanut näin vaikeasti rakennettavan tekstin toimimaan näinkin hyvin!). Ensin ihmettelin vähän sitä, että sanoista muodostunut lause ei tullut heti raapaleen perään, mutta tarkemmin ajateltuna teksti toimi paremmin näin, lauseiden lisääminen loppuun nivoi tarinan yhteen. Lisäksi raapaleiden perässä olleet kursivoidut lauseet olivat jotain ihanaa, niin nättejä ja kaikissa oli sama poljento ja se teki niistä vähän mantramaisen kokonaisuuden. "Olit noita" -ei ihan auennut mulle (laitetaan se väsymyksen piikkiin), mutta ei se haittaa kun ne kursiivilauseet olivat oikeasti aivan ihania. Tekstin keskittäminen tuntui aluksi hassulta ratkaisulta, mutta toimi loppujen lopuksi oikeastaan aika hyvin - todennäköisesti paremmin kuin "normaalisti" laitettuna.

Lauseet olivat nättejä!

Aurinko ei laske tänään - yö saapuu kohta nuhtelemaan.

Kellotaulun viisarit ovat vanhat ja vääntyneet, koska emme katso aikaa, eihän välillämme ole sitä.

Näiden lisäksi moni muu!

Melkein jokainen toimi omana kokonaisuutenaan, sisälsi jo itsessään pienen ajatuksen ja kuitenkin yhdistyi kunkin raapaleen tunnelmaan. Tekstiä lukiessa en tullut ajatelleeksi sitä, että pohdinnat olivat melko runollisia ja kaunopuheisia Severuksen ajatuksiksi - huomasin tämän vasta lainaillessani lauseita. Mutta suotakoon se taiteellinen vapaus - sitä paitsi kun Lilystä puhutaan, voin hyvin kuvitella Kalkaroksen kohoavan runollisuudessaankin ihan uusiin sfääreihin. 

Kiitos tästä iltapalasta, josta riittänee mietittävää useallekin lukukerralle!

[Eulalia]

Tämä oli ihan uskomattoman ihanaa luettavaa, alat pikkuhiljaa muodostua yhdeksi suosikkificcaajistani - olen ihan myyty näille! Rakastuin tämän ideaan, on niin omaperäinen, etten tiedä, mitä sanoa. Muuta kuin että vau, ja olen kateellinen - osaisinpa minäkin!

Näistä pienistä kokonaisuuksista jokainen oli aivan ihanasti kirjoitettu, jokainen herätti vahvoja tunteita - vahvan kaipuun jotakin sellaista kohtaan, jota en nyt osaa yksilöidä. Ja ne viimeiset virkkeet kaikissa olivat niin ihania! Olet selvästi panostanut ficin ulkoasuun ja jokaisen sanan paikka tuntuu niin huolella valitulta, aivan kuin olisit istunut tuntikausia miettimässä aina yhtä sanaa, hionut tätä täydellisyyteen. Ja kuitenkaan tästä ei jäänyt laskelmoitua jälkimakua, vaan kaikki nivoutuu luontevasti yhteen ja on samaan aikaan niin vaivatonta.

Kursivoituja sanoja karsastin alussa hieman, sillä en ymmärtänyt heti niiden merkitystä, vaan tulkitsin ne ylitaiteelliseksi kikkailuksi. Kun kuitenkin lopussa luin, mitä sanat muodostivat, olin jälleen kerran aivan myyty taidokkuudellesi. Mitään rakentavampaa en saa aikaan, tämä oli vain niin ihana, että jäin melkein sanattomaksi.

Eulalia

[insatiable]

Oo, kiitos kauheasti kommenteistanne ! Hirmuisen pitkiä olette tehneet Mutta se on toki positiivista ^^ Tosi tosi mahtavaa, että piditte tästä ja kiitän rakentavista kommenteista (: Joo, ja olen oikeasti tosi huono kommentoimaan takaisin mitään ja lisäksi tosi väsynyt niin ei tule mitään tämän kummempaa, mutta kiitän kuitenkin !! <3' Näistä kommenteistahan minä elän ^^

[Hile]

Luin tämän jo muutama päivä sitten, mutta tänään vasta tuli sellainen olo, että pakko päästä kommentoimaan. Ja muistinkin heti tämän.

Tässä on jotain erilaista. Itse en ainakaan ole ikinä (tai vain aikoihin, kun en muista) mitään näin runollista ja eteenpäin soljuvaa. Oli myös turvallista, miten kuitenkin lopulta palattiin samaan "olit noita". Se kokosi homman kasaan. Tämä on jollakin tavalla täynnä yksinkertaisia asioita, tarpeeksi monimutkaisessa muodossa. Välillä piti pysähtyä miettimään, että mitä siinä oikeastaan tarkoitettiin. Hyvässä mielessä, hyvässä mielessä.

Itse ainakin rakastan sitä, miten tekstissä voi palata johonkin kohtaan, muistamatta sitä enää kunnolla. Voi lukea saman kohdan uudestaan ja uudestaan, siihen ollenkaan kyllästymättä. Sen olet tässä toteuttanut, hyvällä tavalla ehdottomasti.

- leijailit, kävelit hiljaisuuden vangiten sydämeesi, olit helle keskitalvella.

Jotain liian kaunista.

Kiitos siis kauniista, haikeasta lukukokemuksesta.

[insatiable]

Hile: Kiitän kommentistasi<3' Ihanaa, että pidit - sehän kirjoittamisessa on tarkoituksenakin. Hyvä, että tykkäsit tuosta 'olit noita' - hommasta, mietin, että olikohan se vähän yli hilseen menevä juttu Oli todella kaunis kommentti, pidin kovasti ja kiitän vielä kerran ^^

[Dria]

KKH:sta iltaa!

Ihan alkuun minun on tunnustettava, että mua noi kursiivit häiritsivät. Pidin ideasta, mutta välillä aloin lukemaan pelkkiä kursiiveja ja jouduin palaamaan raapaleen alkuun tai aloin miettimään, miksi tätä sanaa on korostettu. Tällainen ei selvästi ole minun kaltaisilleni tyypeille, joilla on keskittymiskykyä niin vähän, ettei millimitallakaan mitata sitä...

Eli siis en tajunnut, mutta tämä oli kaunis. Etenkin pidin noista raapaleen viimeisistä, kursivoiduista lauseista, vaikka en tuota olit noita-kohtaa ymmärtänytkään. Joo, olen yksinkertainen tallukka  Severus/Lily on mulle uusi paritus ja kuvailit tämän niin hienosti, että saatan joskus etsiä toisen ficin samalla parituksella. Molemat tunnisti mielestäni hyvin tekstistä. Pidän synkistelystä, ja Severus oli juuri sopiva hahmo tällaiseen, minkä ansiosta pidin kokonaisuutena tästä, vaikka kursiivit häiritsivätkin.

Minusta etenkin viimeinen raapale oli erityisen ihana, kun Lily on jo poissa, mutta elää kuitenkin Severuksen muitoissa/sydämessä niin että Severus voi puhua hänelle milloin tahtoo tietäen että Lily kuuntelee. ♥

[insatiable]

Dria; Haha Joo, ei se mitään, toiset tykkää toisenlaisesta ^^ Mutta siis noista kursivoiduista sanoista tulee nuo viimeiset lauseet tuonne koko tekstin loppuun Ja tuo noita homma on vaan tuolla kuvaamassa sitä, miten vaikka Lily olisi poissa, niin siinä on niin paljon taikaa, ettei Sev pysty unohtamaan sitä  <-- mahdolisimman epäselvä selitys : D Ja keskittymiskyky puuttuu joskus itse kaikilta Hih, Sev/Lily on mulle nykyään aika canonia näin yksipuoleisena ja suosittelen ettimään niitä, koska joukossa on melko helmiäkin!

Ihanaa, ett viimeinen oli erityisesti mieleen! ^^ Ja kiitokset kommentistasi suuresti! 

xo, ins