Vau, tämä on varmaan sinun paras fikkisi, jonka olen lukenut. Ja tyttöparka väitit ettet osaa kirjoittaa angstia! Kyllähän sinä osaat ja tämä on vielä ihanan H/C tyylinen onnellisen loppunsa kanssa, jossa on pientä särkyvyyttä edelleen. Tykkäsin tekstistä todella paljon, koska tämä on sinulle "uutta" kirjoittamisessa ja samalla myös näkyy hyvin sinun kehityksesi ja kuinka olet luonut Blaisesta ja Dracosta semmoiset omanlaiset ja sinun tyylisesi hahmot. Pitääkin varmaan seurailla sun OTP10 loppuun asti, vaikka parituksen faneja en olekaan (heiluttelee Theodore Nott-lippuja o/).
Niin mutta siis noista hahmoista, PoVissa Draco tuntui jollain tapaa OOC:ltä, koska se vaikutti paljon herkemmälle mitä se oikeasti on. Vaikka toisaalta olemmehan me saaneet nähdä Dracon heikkoa puolta jo kirjoissakin ja kyse oli nimen omaan hänen päänsä sisältä, joten ajatukset voivat jopa sopiakin sinne. Pientä vahvuutta olisin kuitenkin halunnut lisää puhdasveriseen ylvääseen velhonuorukaiseemme, mutta rakkaus on sokea ehkä siksi niin herkillä meidän Draco.
Blaise taas vaikutti minun näkemyksiini juuri semmoiselta kuin se on. Vahvalta ja hieman tuommoiselta ei niin välittävältä, että saattaa vaihtaa miestäkin noin vain ja satuttaa, vaikka tietää tekevänsä väärin. Blaise käyttäytyi ilmeisesti Theodoren seurassa varsin läheisesti, vaikka Draco oli lähellä ja se toi semmoista pientä julmuutta tähän lisää. Tuommoisesta Blaisesta minä tykkään. :> Vaikka tokihan sekin näytti herkkyytensä tuossa lopussa, mutta silti.
Myös noiden kahden välinen suhde toimi jotenkin hyvin. Dracon voimakkaat tunteet olivat ihan ymmärrettäviä, ovathan he olleet yhdessä jo kaksi vuotta. Se, että miksi he erosivat muuta kuin Theodore Nottin takia sai lukijan myös miettimään, miksi näin kävi? Pettikö Blaise Dracoa? Mitä tapahtui - sellaisia asioita on hauska miettiä fikin jälkeen ja olisi hienoa saada tähän joku itsenäinen rinnakkaistarina/spinoff, jossa kerrotaan Blaisen ja Theodoren suhteesta ihih, joka tosin päättyi riitaan ja Blaise palasi takaisin. Ihan ymmärrettävää, että Draco epäili ensin Blasea, vaikka aika helpostihan hän antoi sitten anteeksi, vaikka toisaalta Draco taisi ymmärtää Blasea sen verran hyvin, että hän saattoi antaa anteeksi, vaikka häneen oli sattunutkin. Onni oli tärkeämpi.
Oikein ihana lukukokemus, kiitos.
- Odakkeli vipeltää poes.
