Kirjoittaja: Hermione Granger
Päähenkilö: No, kertojana toimii Bellatrix
Ikäraja: S //Rins lisäsi ikärajan myös otsikkoon
Genre: Angst
A/N: Osallistun tällä Angst10-haasteeseen.
Sana, jota hän ei koskaan lausunut
Muistan ne ajat kun olimme pieniä. Leikimme yhdessä ja nauroimme. Matkasimme yhdessä omaan mielikuvitusmaailmaamme. Sinä olit meistä se nuorin, joka joskus saattoi jäädä hieman ulkopuoliseksi. Hymyilit kuitenkin aina ja ajattelin, että olit vain niin nuori, ettet huomannut komenteluani ja... ilkeyttäni.
Kun tulit kouluun, olit hivenen ujo ja syrjäänvetäytyvä. Löysit kuitenkin vähitellen myös oman paikkasi hiljaisena kaunottarena.
Sait paljon ystäviä, joiden seurassa viihdyit hyvin. Et kuitenkaan koskaan unohtanut perhettäsi. Useina iltoina käperryit minun ja Medan viereen, kerroit murheistasi ja me kuuntelimme sinua.
Aina en kuitenkaan ole ollut hyvä isosisko. Toisinaan en välittänyt sinun auttamisestasi, annoin sinun vain jäädä yksin. Näin kyyneleesi, mutten piitannut niistä, käänsin vain selkäni. Aloin aina katua liian myöhään.
Petin monta kertaa luottamuksesi, satutin sinua. Olit kuitenkin niin hyväuskoinen, että annoit minulle kerta toisensa jälkeen anteeksi ja olit valmis unohtamaan menneen. Se oli väärin, mutta minäkään en halunnut muistaa omaa inhottavuuttani, joten annoin joka kerta asian vain olla.
Kun menetit toisen isosiskosi, tytön, joka petti koko perheensä kuraverisen tähden, murruit. Takerruit silloin minuun ja suorastaan anoit lohdutuksen sanoja. Minä en kiinnittänyt sinuun vähäisintäkään huomiota. Petin vähäisenkin luottamukseni sinuun ja pikkuhiljaa vetäydyit minusta poispäin. Olit menettänyt molemmat siskosi.
Nykyään sinä tuet minua silloin kun tukea kaipaan. Toimit täsmälleen päinvastoin, kuin minä aikoinaan. Sinulla on nyt oma perhe, mutta tiedän, että kaikesta huolimatta rakastat minua yhä. Et tiedä, että minäkin rakastan sinua vain niin kuin sisko voi toista siskoa rakastaa, sillä käyttäydyn niin kylmästi sinua kohtaan.
Vielä tälläkin hetkellä toivon, että voisin jotenkin hyvittää pahat tekoni ja sanani sinulle. En vain yksinkertaisesti pysty. En saa muodostettua huulillani tuota yhtä vaivaista sanaa:
Anteeksi.
