Kirjoittaja Aihe: Kualonsyöjäraapaleita, max. K-11  (Luettu 3932 kertaa)

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Kualonsyöjäraapaleita, max. K-11
« : 04.05.2009 19:37:02 »
Disclaimer: J.K.Rowling omistaa jokaisen raapaleeni aiheet.

Title: Valssaisitko?
Kirjoittaja: Minä, Iiva
Genre: tuplaraapale, fluffy, slash
Ikäraja: k-11
Paritus: Remus/Severus

Summary: “Ja paskat. Yrität saada minut vain juhlimaan sitä… sitä…”

A/N: Osallistuu FF10 sanalla 01. Uusivuosi ja spurttiraapaleeseen sanalla sulaa.

Valssaisitko?

“Ei se oikeasti niin kamalaa ole.”

Mies reagoi kallistamalla pulloa jälleen suulleen.

“Ja humala ei ole mikään syy jättäytyä pois.”

Kookkaampi mies huitaisi kädellään jonnekin viskipullon suuntaan, mikä sai toisen säpsähtämään äkillisestä liikkeestä. Lasinen esine pirstoutui osuessaan jäiselle kivilaatalle.

“Katso nyt!“ Mies sihahti. “Katso! Kenen luulet tuon maksavan?” Remus tuijotti sormen osoittamaan suuntaan, missä ruskea neste imeytyi paraikaa jään alle.

“Severus, älä viitsi. Mennään edes sisälle. Sinulla on kylmä.”

Vaikka viski olikin ehtinyt vaikuttaa, Severus sai muodostettua sen ainoa selvän ajatuksen että hänen todellakin oli kylmä. Hän ei kuitenkaan ikinä myöntäisi sitä, ei helvetillisimmässä kännissäänkään.

“Ja paskat. Yrität saada minut vain juhlimaan sitä… sitä…”

“Uutta vuotta?” Remus auttoi.

“Just… Sitä.”

Remus tirskahti. Erittäin epäremusmaisesti, eikä Severuksen mulkoileva ilme riittänyt häivyttämään hänen virnuiluaan. “Kuulostat ihan teinitytöltä.” Tuhahdus. “Tulisit nyt sisälle. Olet umpijäässä.”

“Just. Pitämään hauskaa muiden seurassa. Seuraamaan ilotulitusta. Seuraava askel onkin sitten vals… ssi.”

“Älä luulekaan, että päästän sinut ruokasaliin nolaamaan itsesi. Luultavasti ottaisit kymmenen pistettä Luihuiselta ja antaisit viisitoista Rohkelikolle. Minäkään en ole niin epäinhimillinen.”

“MINÄ EN VALSSAA ROHKELIKON KANNSA!”

Nihkeät sormet hartioilla yllättivät niin täydellisesti, että Severus puoliksi hypähti paikallaan. Hierova liike vaikeutti hengittämistä helkkaristi, sulatti sisuskalut.

“Mutta valssaisitko minun kanssani?” Kuiskaus kutitti, eikä Severus kyennyt kuin nyökkäämään.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2015 22:57:16 kirjoittanut zougati »
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Jennie

  • Vieras
Vs: Kuolonsyöjäni mun
« Vastaus #1 : 05.05.2009 08:51:36 »
Mukava raapale. Pidin miesten kirosanoista, realistista! Välillä oli vaikea seurata kumpi oikein puhuu. Olit sijoittanut hassusti joskus tuon vuorosanan ja sen jälkeen toisen henkilön reagoinnin, samalle riville. Esimerkiksi näin:

Lainaus
“Just… Sitä.” Remus tirskahti.

Itse kirjoitan erilailla, josta tuo outo tunne varmaa tuleekin, kun ei ole tottunut tuollaiseen. :D

Severus valssaamassa on kyllä herkutteleva ajatus, ja viimeinen lause se vasta herkku olikin! Ihana aamupala, kiitos.

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Vs: Kuolonsyöjäni mun
« Vastaus #2 : 05.05.2009 15:33:07 »
Tänks, Jennie! Korjasin tuon lainaamasi kohdan, koska se todellakin näyttää selvemmältä toisella rivillä :D
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Vs: Kuolonsyöjäni mun
« Vastaus #3 : 05.05.2009 19:38:47 »
Title: Diktatuurin hinta
Kirjoittaja: Iiva
Ikäraja: k-11
Paritus: Narcissa/Lucius
Genre: raapale, draama

Summary: Narcissan hartain haave oli aina ollut päästä johtavaan asemaan uuden, paremman maailman syntyessä.

A/N: spurttiraapaleeseen, FF100 024 perhe

Diktatuurin hinta

Narcissan hartain haave oli aina ollut päästä johtavaan asemaan uuden, paremman maailman syntyessä. Parempiarvoisten diktatuuri kuului käytäntöön, sitä ei ollut koskaan käynyt kieltäminen. Jästisorto kävi toisinaan jopa huvista.

Luciuksen naiminen oli ollut oikea onnenpotku. Jopa konkreettisessa mielessä, kun Cissy katseli lähestulkoon sydän pakahtuen valokuvia puhdasverisimmästä pojasta, joka oli ikinä siittiönä päivänvaloon asti itsensä taistellut.

Tosin Malfoy senior ei kovinkaan usein vaikuttanut ollenkaan tyytyväiseltä.

Toisinaan seuratessaan vierestä miehensä havaittavaa tärinää jossain herransa alapuolella, Narcissa ei voinut mitään varsin parodiselle ajatukselleen, että olisi ehkä sittenkin kannattanut odottaa muutama vuosi ja naida Harry Potter.

Ainakaan ei olisi tarvinnut kestää varsin tyylitöntä tatuointia hipiällään.
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Vs: Kuolonsyöjäni mun
« Vastaus #4 : 06.05.2009 19:47:53 »
Otsikko: Jästien juttu
Kirjoittaja: Iiva
Ikäraja: sallittu
Genre: raapale, draama

Summary: “Täysin älytöntä väittää, että suklaa mitenkään rauhoittaisi hermoja.”

A/N: Mietin kuollakseni, miten saan kirjoitettua raapaleen sanasta suklaasammakko ja yhdistää sen kuolonsyöjään. Tälläinen siitä sitten syntyi. Osallistuu siis spurttiraapaleeseen ja FF100 sanalla 017 ruskea

Jästien juttu

“Jästien juttu.” Travers oli virkkonut. “Täysin älytöntä väittää, että suklaa mitenkään rauhoittaisi hermoja. Typerät, idioottimaiset jästit. Suklaa on pelkkää karkkia, karkki on penskojen juttu. Rumaa, ruskeaa ainetta. Sitä se on. Kieltää pitäisi.”

Penskat oli penskoja, hädin tuskin murrosikään ehtineelle luihuispojallekin.

Ensimmäisellä hyökkäyksellään Tylyahoon Travers oli sytyttänyt hunajaherttuan palamaan. Vimmainen sauvanheilutus tuotti nopeasti tulosta. Kärähtäneen sokerin ja hiiltyneen karkkipaperin syvään hengitetty tuoksu sai toispuoleisen hymyn syntymään miehen kasvoille.

Hymyä hyydytti se, ettei vahvoilla taioilla suojattu rakennus suostunut palamaan loppuun asti.


Repiessään viidettä suklaasammakkoa kääreistään Travers yritti olla muistamatta keiden keksintö suklaa alkujaan olikaan.

Eivätpä olleet aurorit viskiäkään suostuneet tuomaan.

Humallutti kuulemma.
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Vs: Kuolonsyöjäni mun
« Vastaus #5 : 07.05.2009 19:33:12 »
Otsikko: On se raja homoudessakin
Kirjoittaja: Iiva
Ikäraja: k-11 //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja
Paritus: Ron/Draco, Fred/Lee
Genre: raapale, slash

A/N: spurttiraapaleeseen, FF100 040 Näkö.

On se raja homoudessakin

Harryn POV:

“Onko homous sinulle joku ongelma?”

Suoraan kysymykseen suora vastaus ja niin edelleen. En minä heteroudellani mitenkään ylpeile, mutta menee se raja seksuaalisessa vietissäkin. Rehellisesti, homoseksi on ällöttävää. Onko tämä joku helvetin muoti-ilmiö? Nainko minä seuraavaksi Luciusta vai Harmaaselkää? Ron on jo puhunut itsensä pussiin. Isot pallit ja näin. Haukkukaa jästiksi vaan, mutta minähän en kulje julkisesti homoparin kanssa. Purkakaa paineitanne keskenään, jäbät. Fredissä ja Leessä oli tarpeeksi katsomista. Tukasta vetely on vielä niin ja näin, mutta hinatkaa itsenne luutakomeroon nuoleskelemaan, hintit. Olen melko varma, ettei Kalkaros ole vieläkään lakannut oksentamasta.

“Ei varsinaisesti, mutta oikeasti, Ron… Malfoy?”

Taidan tehdä seuraa Kalkarokselle.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2015 22:55:11 kirjoittanut zougati »
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Vs: Kuolonsyöjäni mun
« Vastaus #6 : 07.05.2009 22:16:58 »
Otsikko: Kääntäpuolensa kuolonsyöjänäkin
Kirjoittaja: Iiva
Ikäraja: k-11 //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja
Paritus: mainintana Lucius/Avery
Genre:  raapale, slash, jonkinasteinen huumori

A/N: Mulle on tällä hetkellä ylivoimaista keksiä spurttiraapaleeseen annetuista sanoista raapaleen aiheita. Siihen tämä menee kuitenkin. Ja FF100:n tungetaan mukaan sanalla 033 liikaa.

Kääntöpuolensa kuolonsyöjänäkin

Tässä ammatissa sitä luulisi, ettei pari vuotta tätä harjoitettua ylläty enää mistään. Toistuva pakoilu itse perkeleen auroreita ja anteeksiantamattomien ahkera käyttö turruttaa sen puolen aivoista, joka säätelee tunne-elämän kontrollia ja altistaa kaikelle sille hömpälle, jota tunteiluksikin kutsutaan. Naiminen on päivän sana, näin kaapujengin keskuudessa.

Täytyyhän sitä irrotella joskus kaikkivaltiaidenkin.

Siltikin, joskus toivon pystyväni repimään silmät irti päästäni. Tai korvani. Tai molemmat. Unhoituta olisi liian helppoa, kärsimys täytyy neutraloida kärsimyksellä.

Toisiinsa liittyneet Lucius ja Avery ovat liikaa minunkin teräshermoilleni.

Tai ehkä en vain pysty käsittämään, mitä niin kiihottavaa on itseään hierovassa Piskuilanissa, että se saa Luciuksellakin nousemaan pystyyn.

Jumalat. Fantasiansa kullakin.

*
A/N2: Miten minusta tuntuu, että tämä toistaa itseään edellisen raapaleen kanssa ::) Noob. Tämähän on kivaa.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2015 22:55:52 kirjoittanut zougati »
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Vs: Kualonsyöjäraapaleita
« Vastaus #7 : 20.09.2009 02:15:32 »
Kirjoittaja: Venomous
Beta: -
Ikäraja: k-11 //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja
Genre: noo... jonkinlaista kuolarihuumoria. tuplis.

Summary: Mitä hyötyä oli saada kontolleen kouluin lupaavin kuolonsyöjä, jos tämä ei kyennyt muistamaan yksinkertaisintakaan loitsua?

A/N: Tämä menee spurttiraapaleeseen sanalla Tempo, Kuka hiton Theo -haasteeseen ja FF100:an sanalla 096 Vaikea
Sainpas pitkästä aikaa raapaleen tehtyä. Tainno, tuplaraapaleen oikeastaan. Yritys oli kova, mutta ei mun tiivistystaidot vielä sataan sanaan riittäneet :] Ja sitten olisi vielä hyvä huomauttaa, että en ole koskaan oppinut pilkuttamaan oikein...

Lähimuistin pettävyydestä

Theo vilkuili hermostuneesti ympärilleen, kun hänen opettajansa hävisi yhtäkkiä jonnekin. Maassa makaava jästi näytti avuttomalta ja oli epäilemättä tuskissaan, mutta poika ei tuntenut siltikään oloaan turvalliseksi. Joku aurorihan voisi vaikka tulla… Lieventääkseen hermostustaan, hän sihahti vielä kerran kidutu ja keskittyi katselemaan naisen vääntelehtivää ja kivusta kirkuvaa olemusta.

Hänen täytyi kuitenkin lopettaa pian, sillä jästitalo, johon he olivat hyökänneet, oli vain kymmenien metrien päässä viereisestä, eivätkä he halunneet herättää huomiota.

Missä pahuksessa se mies luuhasi?

“Vieläkö tuo on hengissä?”

Theodore säpsähti, mutta sauva osoitti värähtämättä itkevää jästiä ja hän tuimensi ilmettään.

“No, tapa se!”

“Ei niin nopeasti, Fenrir…”

“Väitätkö, ettet pysty tappamaan häntä?”

Theo pureksi huultaan. Kyllä hän pystyi, hän inhosi näkemäänsä ja ei toivonut mitään muuta kuin saada nähdä nainen kuolleena mutta…

Hän nyökkäsi varmasti, ja Fenrir tuhahti epäilevänä.

“No, miksi hän ei ole vielä kuollut?”

“Ei niin nopeasti… miten se loitsu taas menikään? Aveda - , äh, hitto.”

Fenrir ärähti suuttumuksesta. Mitä hyötyä oli saada kontolleen kouluin lupaavin kuolonsyöjä, jos tämä ei kyennyt muistamaan yksinkertaisintakaan loitsua?

“Avada kedavra.”

Nainen lopetti vääntelehtimisensä, ja Fenrir naksautteli kieltään ilkeästi.

“Kuinka vaikeaa se voi olla? Yksi hemmetin Avada kedavra?

Theo tuijotti kengänkärkiään, ja Fenrir huokaisi. Ehkä hänen temponsa opettaa oli tosiaan liian nopea.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2015 22:56:27 kirjoittanut zougati »
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Surunmurhaaja

  • Arvuuttaja
  • ***
  • Viestejä: 2 618
Vs: Kualonsyöjäraapaleita
« Vastaus #8 : 24.09.2009 16:54:15 »
Kirjoittaja: Venomous
Beta -
Ikäraja: S //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja
Genre: raapale
Summary: Hän epäili, ettei ikinä selviäisi tästä hommasta.

Varoitus: kiroilua

A/N: Jee, pitkästä aikaa ihan virallinen raapale. Spurttiraapaleeseen sanalla lasku ja sataseen sanalla 089 Työ (Miksi toi satasen sana naurattaa mua? =D )

Vaikea laskutoimitus

“Yksi, kaksi, kolme, neljä, kuusi, seitsemän - helvetti, niitä on ihan liikaa!” mies ähkäisi. Hän epäili, ettei ikinä selviäisi tästä hommasta.

“Oletko koskaan oppinut laskemaan kunnolla, Fenrir?”

“Olen, idiootti! Tuo ruumiskasa olisi ylivoimainen laskettava sinullekin!”

“Et tainnut koskaan opiskella numerologiaa?”

“Kalkaros, mitä vittua minä numerologialla nyt tekisin? Sitä paitsi vain kuraveriset ja kaikkitietävät opiskelevat sitä.”

“Kuulostaa tutulta”, Kalkaros huokaisi. “Mutta auttaa se kuitenkin.” Severus loi pikaisen silmäyksen ruumiskasaan ja näytti mutisevan jotain käsittämätöntä.

“76.”

“Mitä?”

“76 ruumista.”

“Mistä -?”

“Numerologian salat”, Severus virnisti, ja Fenrir toivoi hartaasti että pimeyden lordi ei olisi käskenyt pitää lukua päivän aikana tapetuista jästeistä.
« Viimeksi muokattu: 21.01.2015 22:57:02 kirjoittanut zougati »
Vanhan runontekijän sanoin
Täynnä uhmaa ja kauneutta
Luon rannanmitan valkeaa vaahtoa
Sinut kauniina kuin kärsivä jumala

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 848
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Vs: Kualonsyöjäraapaleita
« Vastaus #9 : 25.10.2010 05:04:36 »
Miten ihmeessä mä en oo tullut tätä aikaisemmin kommentoimaan?
Ja nytkin tulen olemaan tuskastuttavan yksinkertainen.

Pakko myöntää, että kannatti eksyä lukemaan tätä tuon Kuka hiton Theo-haasteen kautta, sillä luettuani tuon Theon lähimuisti-raapaleen oli pakko selata kaikki muutkin alusta loppuun, aivan loistavaa kevyttä lukemista. Kaikista huomasi semmoisen huumorin pilkkeen, joka ei ollut yliampuvaa vaan sellaista sopivaa. Erityisesti tuossa Ron/Dracossa en voinut muuta kuin nauraa. :D Tai sitten olin vain niin tyhmä, että mietin puolessa välissäkin sitä "mikä Draco/Ron, en huomaa", mutta sitten paljastuukin "Ron Malfoy", aww. :3 Muutenkin ihania, Pikku-Kuolonsyöjät on niin tyhmiä. ^^<3

Joo en osaa sanoa mitään viksua, ihanan kevyttä ja huumoristista! Sopii täydellisesti mun yksinäisiin iltoihin ja Kuolonsyöjät ovat sitäpaitsi muutenkin uskomattomia, loistavia. Bellaa olisi kiva saada lukea myöskin, tai lisää Theoa. ;>

Kiittäen ja kumartaen, Odoshi
Jäänkin seurailemaan tätä... :>
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me