Kirjoittaja Pikku lupin
Ikäraja K-11
tyylilajit Draama, deathfic
hahmot Harry ja Ron + sivuhahmot
vastuuvapaus Kaikki kuuluu J.K: Rowlingille, enkä saa tästä mitään rahalllista korvausta
varoitukset Kuolema
”Tämä tulee teille yllätyksenä”, Professori McGarmiwa ilmoitti surullisena Harrylle ja Ronille.
”Mi- mitä”? Harry kysyi hätääntyen.
Hän vilkaisi Ronia, joka oli aivan valkoinen.
Professori McGarmiwa ohjasi Harryn ja Ronin sairaalasiipeen.
”Minerva, tänne”, Poppy ilmoitti itkuisena.
Poppy ohjasi heidät sängyn luo josta oli vedetty verhot kiinni. McGarmiwa purskahti itkuun. Poppy veti verhot sängyn edestä nyyhkien.
”Hermione”! Harry ja Ron kiljuivat ja itkivät.
Harry hyppäsi sängylle ja otti Hermionen pään syliinsä. Harryn sylissä oleva tyttö ei liikahtanutkaan. Harry parkui ja Ron oli pyörtynyt.
Turvatoimia kiristettiin. Harry ja Ron päättivät mennä katsomaan Hermionen kuolemapaikkaa. Lattia oli täynnä vettä. Murjottava Myrtti oli näyttävästi aiheuttanut tulvan vessassa.
”Mitä te teette”? Professori Kalkaros kysyi.
Hänen vierellään seisoi McGarmiwa.
”Nyt on tuntini”! Kalkaros ilmoitti ivallisesti.
”Me aiottiin livahtaa sairaalasiipeen”, Harry sanoi.
”Vai, että livahtaa, minun tunnillani”! Kalkaros jatkoi ivlliseen sävyyn.
”Ymmärrän”, McGarmiwa pisti väliin.
”Minä vien teidät”, McGarmiwa ilmoitti.
Kalkaros mulkaisi häntä paheksuvasti.
He menivät sairaalasiipeen Hermionen luokse.
”Kuolleelle ei paljoa tarvitse jutella”, Poppy sanoi osaan ottavasti.
”Hermione miksi sinä jätit meidät”? Harry kuiskasi Hermionen korvaan.
Tytön pää retkahti melkein irti kaulasta. Harry kauhistui ja tiputti Hermionen pään käsistään. Harry käveli hätääntyneenä taaksepäin ja törmäsi toiseen sänkyyn. Kuului inhottava rusahdus. Harryn ranne oli murtunut.
”Voi ei”! Poppy kauhistui.
Hänen silmiensä alla joku murtaa ranteensa.
”No niin, sänkyyn”, Poppy määräsi.
Harry istui yhä ymmällään.
”IIK”! verhojen takaa kuului.
Se tuli tytöltä joka makasi sairaalasängyssä poika vierellään.
”Weasley”! Poppy karjahti.
”Draco, ulos”! Poppy määräsi.
Ginny makasi nolona sängyllään ja yritti mennä peiton alle.
Harryn käsi oli yhä kiinni sänkylaudoissa.
”Harry, annas kuin autan”, Poppy murahti ja kävi Harryn käden kimppuun.
”AAH, lopeta, oletko hullu, sattuu”! Harry vinkui.
”Äh, ei tästä tule mitään kun vain kiemurtelet”, Poppy marisi.
Ron astui eteenpäin.
”Minä autan”, Ron tarjoutui.
”Siitä vain”, Poppy valitti.
Ron käänsi Harryn kättä oudosti, nykäisi ja Harry oli vapaa.
”Ei sattunut yhtään”, Harry ilmoitti.
”Ei tietenkään”, Ron pullisteli.
”Miksei”? Harry kysyi ymmällään.
Ron oli juuri saanut suunsa auki kun Poppy tarttui Harryyn ja passitti tämän sänkyyn lepäämään.
Ginny helpottui vain hässäkästä. Hän sai hyvän tilaisuuden livahtaa sairaalasiivestä.