Luku 1. Yuki Se tuntui monessakin mielessä typerältä. Siis että neljä ihmistä juoksisi henkimaailmaan, aivan noin vain, ja lähtisi sitten päihittämään joitain ihme henkiä. Miksi niiden edes piti sopia paikaksi juuri Saksa? Onnea vain niille, jotka asuvat Euroopassa. Onnekseni olin juuri silloin kun Terra kertoi tästä hauskasta retkestä Kiinassa, joten matka on vähän lyhyempi, mutta kuitenkin, minun piti ratsastaa Kiinasta Saksaan. Vielä enemmän tympi Siperia, Venäjän Aasian puolella oleva alue, jossa ei ole mitään muuta kuin pakkasta.
Tällä hetkellä olen kuluttanut matkaan viikon verran ja varmasti ainakin puolikas mokoma menee vielä tämänkin jälkeen. Olen jo aika lähellä Venäjän rajaa ja tapaamiseen on aikaa enää kolme päivää, joten pitäisi kulkea entistä nopeammin, mikä saattaa olla hyvinkin vaikeaa väsyneen hevosen ja huonosti nukuttujen öiden takia.
’’
Yuki... Ventus alkaa tuntumaan entistä voimakkaampana’’, kuultavan ruskeana vieressäni istuva Terra sanoi naisellisella, vaikkakin heikolla äänellä ja katseli kaukaisuuteen.
Terra oli viimeisten tuntien aikana huomauttanut useampaan otteeseen Tuulen lähestymisen, joten yksi meistä olisi varmasti pian täällä. Olen oikeastaan kiinnostunut selvittämään, millainen hän on.
’’Kuinka kauan?’’ kysyin, kuten jokaisen vastaavan huomautuksen jälkeen.
’’
Ei enää kauaa… Voin auttaa heitä niin, että he pääsevät tänne hieman yli kymmenessä minuutissa’’, Terran rauhallinen ääni sanoi.
’’Entä kuinka kauan jos et auta? Heikkenet vain entisestään’’, huomautin.
’’
Voisin arvella jopa muutamaa tuntia. Maasto on yllättävän vaikeaa Ukrainan seudulla’’, Terra mumisi ja tuntui sitten keskittyvän johonkin, joten en ottanut asiakseni häiritä häntä.
Kymmenen minuuttia… Sitten voisin nähdä yhden meistä ja yhden luonnonhengistä. Terran kyvyt ovat kuitenkin uskomattomat.
Tuntui siltä, että olisi kulunut ikuisuus, kun metsän suojista alkoi pikkuhiljaa erottaa kavioiden kopinaa ja pian esiin ilmestyi hevonen, selässään ratsastaja. Saatoin erottaa nuoren naisen vaaleat, pitkät hiukset ja punaisen paidan jo kauempaa, mutta kun hän lähestyi pystyin tutkimaan häntä entistä tarkemmin. Punaisen paidan lisäksi vaatetukseen kuului mustat, lyhytlahkeiset housut ja ruskeat, juoksemiseen soveltuvat kengät. Eniten minua hämmästytti se, että hän oli kanssani suunnilleen saman ikäinen.
Pian hän sitten pysähtyi ja hyppäsi alas tumman ruskean hevosen selästä, enkä ihmettelisi, vaikka se olisi ollut yhtä uupunut kuin omani. Tyttö tutkaili minua hetken aikaa, ennen kuin käänsi päätään sivuun. Siihen muodostui silmänräpäyksen aikana samanlainen, läpikuultava hahmo kuin Terra, tosin se oli väritön ja selvästi miespuolinen.
’’
Kiitän avustasi Terra. Mikähän hinku sinulla ja Aqualla on aina olla auttamassa?’’ hahmo, ilmeisesti Ventus sanoi.
Äänessä ei ollut yhtään samanlaista rauhallisuutta ja harkintaa kuin Terralla, ennemmin juuri päinvastoin. Vaikka se olikin yhtä heikko, oli siinä hieman seikkailun tahtoa ja vapautta.
’’Olen Adrianne Holt, hauska tutustua’’, tyttö avasi suunsa ensimmäistä kertaa ja esitteli itsensä meille.
Nousin ylös kiveltä jolla olin istunut ja hymyilin hänelle, en tosin mitenkään leveästi ja ojensin käteni. Hän tarttui siihen ilman pienintäkään epäröintiä.
’’Yuki Nagoya’’, sanoin oman nimeni ja Adrianne nyökkäsi pienesti.
’’
Tiedätkö miten Aqualla ja Aestuksella menee?’’ Ventus kysyi Terralta ja käänsimme Adriannen kanssa huomiomme heihin.
’’
No, Aestuksen Kuuntelija asuu Ranskassa, eli aika lähellä Saksaa. Aqua puolestaan kannattelee seuraajansa meren yli Amerikasta, joten luultavasti kummatkin pääsevät perille’’, Terra selitti.
’’
Pitäisi Aquaakin kiittää, jälleen kerran. Hän piti vedet myötäisinä’’, Ventus sanoi ja käänsin huomioni jälleen Adrianneen.
’’Mistä muuten olet kotoisin? Jos siis tulit merta pitkin?’’ kysyin häneltä.
’’Australiasta’’, hän vastasi yksitoikkoisesti ja oli varmasti lähellä, ettei silmäni pullahtaneet ulos päästäni.
Ja minä luulin, että Kiinasta oli pitkä matka, mutta Adrianne on Australiasta! Eikös se ollut toisella puolella maailmaa?
’’Meidän pitäisi jatkaa matkaa, jos aiomme olla ajoissa, eikö?’’ Adrianne kysyi kulma kohollaan Ventukselta, jonka läpikuultava hahmo nyökkäsi ja haihtui sitten. Terra oli pysynyt tuossa muodossa koko matkan ajan. Miksi Ventus siis lähti?
’’
Hän ei lähtenyt, Yuki’’, Terra sanoi kärsivällisesti, kuin aavistaen ajatukseni. ’’
Kuten me muutkin, Ventus voi olla tuulena missä päin maailmaa tahansa. Nytkin hän saattoi lentää Espanjaan tai Intiaan. Mutta näissä hahmoissa voimme vain kuulla kaikkia maailmalta. Ventus luultavasti lähti katsomaan veljeämme ja sisartamme. Hän tulee, jos kutsumme häntä.’’
’’Eli, jos sinä haluaisit, niin voisit lähteä vaikka heti toiselle puolelle maailmaa?’’ kysyi häneltä.
’’
Kuta kuinkin. No, jatketaan me matkaamme’’, Terra sanoi.
//Joudun jälleen kerran pahoittelemaan lyhyyttä, mutta tässä olisi kaksikosta kuvat.
Adrianne:
http://cdn.teenhollywood.com/inline/13118f.jpg Yuki:
http://cdimg3.crunchyroll.com/i/spire1/02282008/7/0/b/0/70b0a12a0d9dd0_full.jpg