Aika elämässämme, S

[Lotazi]

// Alaotsikko: Draco/Hermione, S, oneshot

Nimi: Aika elämässämme
Kirjoittaja: Lotazi
Ikäraja: S
Genre: angst? (ääh, en ikinä oikee tiiä mihi kategoriaa nää kuuluu :/), oneshot
Paritus: Draco/Hermione
A/N: Tässä oli sellainen idea, että Draco on pakkonaitettu puhdasveriselle naiselle vaikka tämä rakastaa Hermionea ja Dracon on kerrottava siitä Hermionelle.

Osallistuu OTP10, FF100 sanalla 003. Loppu
Kommentointi piristää aina

Aika elämässämme

Tämä on se kohta, missä vanha luku loppuu ja on aika uuden alkaa. On aika päästää irti, vaikka se olisi kuinka hankalaa ja tuskallista. Kaikkein vaikein osa tässä on se, että tiedät meidän aikamme olevan loppu. Näen kyynelten valuvan pitkin kauniita kasvojasi.

Kaikki nämä vuodet, jotka me olemme viettäneet yhdessä, on nyt loppumassa. Tulen aina muistamaan ajan, jonka olemme yhdessä viettäneet. Sitä ei saa kukaan vietyä pois minulta.

Nyt kun uusi sivu on käännetty, ei paluuta enää ole. Tarinat, joita tulemme tästä edes kirjoittamaan, kertovat siitä, mitä olemme saaneet yhdessä kokea. En tule unohtamaan kasvoja, jotka jätän taakse. Kiharat mahonginruskeat hiuksesi kehystävät sydämen muotoisia kasvojasi. Tällä hetkellä suklaanruskeat silmäsi ovat kyyneleiset ja silti niihin voisi kadota ikuisiksi ajoiksi.

On vaikeaa kulkea pois paremmasta. Mutta nyt kun tämän täytyy loppua, olen iloinen, että olet ollut ystäväni – edes pienen hetken elämässäni.

Missä vesi tarvitsee maata, siellä hiekka liikkuu tiukasti kuten laskuvesi ja tulvat. Yhteiset muistomme tulevat ja menevät, mutta pysyvät ikuisesti mielessä.

Sanomme hyvästit. Pidämme tiukasti kiinni toisistamme, jotta muistomme eivät koskaan katoaisi. Irrottaudun halauksesta. Suutelen otsaasi, hyväilen poskeasi ja lopuksi suutelen sinua viimeisen kerran.

”On aika lähteä”, sanon ja käännyn lähteäkseni. Otan muutaman askeleen nostaen käteni ovenkahvaan, mutta irrotat käteni samassa ja halaat minua takaapäin.

Pidät minusta tiukasti kiinni, jotta muistomme eivät koskaan katoaisi.

[Eulalia]

Oho, heittäytyipä Draco kerrassaan tunteelliseksi tässä. Alussa olin ihan varma, että se on Hermione, joka fiilistelee, koska ajatukset jotenkin olivat vähän feminiinisiä, mutta kyllä se näinkin päin toimii. Ja tavallaan aika loogistakin on Dracin vuodattaa, kun häntähän tässä ollaan naittamassa väkisin, ei Hermionea. Alussa ajattelin tätä jotenkin myös kirjeenä Hermionelle, kuvailu sopisi jotenkin hyvin kirjeeseen. Mutta toisaalta tykkään tästä sitten tavallaan reaaliaikaisena kerrontanakin, olet kirjoittanut hyvin kauniisti. Kuvailu on tunteikasta ja pyrkii selvästi vetämään tippaa linssiin. Hieman imelä ehkä paikoin, varsinkin kun miettii kaiken tämän tapahtuvan miehen pään sisällä, mutta toisaalta romanceangst on herkkuani, joten en käy valittamaan.

Rakentavan osaa tällä kertaa näyttelevät pari kirjoitusvirhebongausta, muuten minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa tästä, vaan pikemminkin tahdon vielä korostaa, että tykkäsin tosi paljon

tiedät meidän ajan olevan loppu

Pistetään subjekti ja objekti mätsäämään --> Meidän aikamme

Kaikki nämä vuodet, mitä me --

--> Kaikki nämä vuodet, jotka me --

Noin, muuta virheellisyyttä ei silmiin osunut, ja vielä kerran kiitos kivasta lukukokemuksesta

Lia

[HPhp]

Kivan tuntuinen kirjoitus ja juuri sopivan angstmainen, vai miten se pitäisi sanoa 

[Lotazi]

Eulalia kiitos ihanasta kommentistasi, se piristi päivää Miehen pään sisään tuo kyllä saatta olla hieman imelä, mutta jotkut miehet saattavat olla tunteikkaita. Kirjemuotoonkin tosiaan tuo olisi sopinut, mutta jotenkin päädyin tavallisempaan, reaalihetkeen kirjoittaman. Kirjoitusvirheitä löytyy aina, kun on väsynyt ja ei jaksa lukea montaa kertaa tekstiä läpi virheiden välttämiseksi

HPhp kiitos sinullekin kommentistasi

[mussuti15]

Mulle tuli kauheen tunteellinen olo heti ficin luettuani. Oli NÄIN lähellä etten alkanut pillittämään täällä itsekseni kun oli jotenkin niin ihana.  (en siis ole herkkä) Ei mutta ihan kauheen surullinen ja jotenkin niin hyvin kuvailtu, (en tiedä miten selittää) että sekoan pian. Anteeksi en osaa antaa hyvää palautetta, mutta kommentti on aina kommentti.   Kiitos!

[Lotazi]

mussuti15 kommenttisi oli ihana ja piristi päivää Olin ehkä itse hieman tunteellisessa tilassa tätä kirjoittaessani, mutten ajatellut sen kuvastuvan tarinaan,  mutta ei se haittaa Mutta kai se on ihan hyvä, että kirjoitus herättää jonkinlaisia tunteita. Kiva jos kuvailukin oli hyvää Kiitos vielä kommentistasi

[Natural]

Varoitan jo nyt siitä ettei tule mitään järkevää kommenttia.
Siis tykkäsin tästä kovasti, vaikka välillä tipuin kärryiltä (se ei johdu tekstistä vaan itsestäni, koska heräsin juuri). Harvemmin luen Draco/Hermionea, mutta en pettynyt kun aloin lukea tätä. Kuvailu oli kiva ja tälleen. Muuta ei irtoo, olen pahoillani.

Sanon vielä yhden sanan: Kiitos,

Natural

[Lotazi]

Natural, kiitos paljon kommentistasi, se toi hymyn huulille Tiedän ettei Draco/Hermione kuulu kauhean monien ykkössuosikkiluettavaksi, mutta itse yritän siitä kuitenkin tehdä luettavaa