Ficin nimi: Kiitoksia muistoista
Kirjoittaja: Nukkemestari
Tyylilaji: Ficlettejä, Draama (mihinkäs muualle nämä oikein voisi tunkea)
Ikäraja: S
Päähenkilö: Dobby
A/N: FF100 067. Lumi… vähän kaukaa haettua, mutta kyllä se siellä mainitaan, ja muutenkin ajattelin, että olisi talvi. Välttelen viimeiseen asti vapaa valinnaisten sanojen käyttöä.
Myös suffle haaste II:n : ) Ei taaskaan osunut kappaleita, joita aktiivisesti kuuntelisin. Paitsi oopperan kummitus.
Kiitoksia muistoista
Wandering Child (Phantom of the Operasta)
Eksynyt kotitonttu. Se Dobby tosiaan oli ollut. Ei suostunut olemaa ”kotitontuikseen” vaan pyrki vapauteen. Harry Potter oli hänet vapauttanut. Hän oli vaeltanut pimeydessä, valossa, lumessa ja helteessä. Sitten hän oli päässyt Tylypahkan keittiöön töihin. Hän tulisi olemaan ikuisesti kiitollinen Albus Dumbledorelle, joka oli palkannut hänet. Oli ihana saada palkkio työstään. Dobby oli onnellinen.
Herra Ylppö & Ihmiset – Videovuokraamon tyttö
Dobby liimasi nenänsä jästien videovuokraamon näyteikkunaan. Kukaan ei huomannut pientä kotitonttua. Pahvisten leffahahmojen ja julisteiden välistä näkyi jotain hämmentävää. Videovuokraamon tytön jaloissa kyyristeli kotitonttu. Vielä todella kaunis sellainen. Dobby ei uskaltanut mennä sisään, mutta jäi odottamaan, että tyttö ja hänen kotitonttunsa poistuisivat. Harmi vain, he eivät tulleet etuoven kautta. Takaovelle rynnännyt Dobby ei nähnyt missään enää sitä suloista kotitonttua. Mutta Dobby palasi seuraavana iltana. Ja seuraavana. Mutta videovuokraamon tyttö ei palannut.
Fall Out Boys – Thnks fr th Mmrs
Oli todella monia ihmisiä ja myös muita eliöitä, joita Dobby halusi kiittää. Ensinnäkin äitiään, ihanaa äitiään, joka oli lapsena ruokkinut. Toiseksi Harry Potteria, joka antoi hänelle hänen tärkeimpänsä, vapauden. Kolmanneksi Albus Dumbledorea, joka antoi hänelle rehellistä työtä. Tässä ei tietenkään ollut kaikkia. Dobby oli kiitoksen velassa monelle. Mutta kiitos kolmen ensimmäisenä mainitun, hän rakasti elämää.
Ainiin, hän rakasti myös lämpimiä villasukkia jalassaan. Kiitos, villasukat.
A Musicbox Collection – Tonari no Totoro
Dobby istui eräässä jästiasunnossa. Hänellä oli vapaata ja hän oli huvikseen tullut tähän asuntoon. Hän painoi mustan laatikon, jonka tunnisti TV:ksi, nappia.
”To-toro, to-tooro”, piirretty soitti tunnusmusiikkinsa. Dobby istui sohvalle katsomaan. Oli mukavaa vain olla. Kukaan ei käskyttäisi häntä tänään.
