Ficin nimi: Kultahiekka eteisen matolla
Kirjoittaja: onkonälkä
Genre: Draama
Ikäraja: K-11 //zougati muokkasi vastaamaan uusia ikärajoja
Paritus: Lily/James, James/Sirius
Haasteet: Tää oli tässä -haaste, ff50 sanalla “Loppu, inhokkiparitus-haaste James/Siriuksella.
Kultahiekka eteisen matolla
“James, syötätkö Harryn?” Vaimoni kaunis, heleä ääni kuului makuuhuoneesta, ja pian hän ilmestyi olohuoneen ovensuuhun poikamme sylissään. Otin pojan syliini ja vein keittiöön.
“Olethan nopea, lähdemme Longbottomien kanssa puistoon puolen tunnin kuluttua. Tuletko mukaan?”
“Ei, en taida. Sirius tulee käymään, minun on näytettävä hänelle ne killan paperit.”
Lämmitin puuron Harrylle ja aloin lusikoimaan sitä tämän pieneen hymyilevään suuhun.
“Katso, Harry, täältä tulee hevoskotka!” Sanoin ja poika seurasi lusikkaa katseellaan.
“Avaa hevoskotkan pesä!” Kuuliaisesti Harry avasi suunsa ja nieltyään kikatti hieman.
“Ääääti!” Lily oli ilmestynyt keittiön oviaukkoon takanaan Sirius.
“En kuullut, että tulit.” Sanoin Siriukselle ja katsoessani muualle tökkäsin puurolusikan vahingossa Harryn poskeen. Lily kiiruhti pyyhkäisemään puuron pois ennenkuin se valui paidalle.
“Harry on kasvanut.” Sirius tokaisi iloisesti ja pörrötti pojan tukkaa.
Katsoin kun mieheni syötti poikaamme ja jutteli Siriuksen kanssa. Lähdin hakemaan laukkuani makuuhuoneesta ja näin ikkunasta Alicen ja Nevillen ilmestyvän takapihalle.
“James, Longbottomit tulivat. Oletteko jo valmiita?” Huusin keittiöön ja kiiruhdin avaamaan takaoven.
“Melkein.” Kuulin Jamesin huutavan ja pian hän jo toikin Harryn alakerran eteisaulaan. Puin pienet kengät pojan jalkaan ja suutelin miestäni hyvästiksi.
“Tulemme viimeistään kuudeksi.” Sanoin poistuessani ulko-ovesta. Laskin Harryn pihapolulle ja pulleilla jaloillaan tämä lähti Nevillen kanssa juoksemaan hieman epävakaasti. Kävelimme läheiseen leikkipuistoon ja pojat juoksivat heti hiekkalaatikolle. Istuin Alicen kanssa juttelemaan viereiselle penkille.
Kellon käydessä puoli kuutta molemmat pojat alkoivat jo väsyä ja Harryn suusta karkasi haukotus.
“Lähdetäänkö kotiin?” Kysyin pojaltani. “Jos menemme äkkiä, Sirius-setä saattaa vielä olla siellä.”
Pojan ilme muuttui vähäiset hampaat paljastavaksi hymyksi ja tämä haki pian traktorinsa hiekkalaatikon toiselta laidalta. Myös Alice nosti Nevillen syliinsä ja käveltyämme kadun päähän hän katosi poksahtaen.
Tunsin Siriuksen alastoman ruumiin lämmön omaani vasten ja painauduin yhä lähemmäs miestä.
“Meidän pitäisi varmaankin pukeutua, Lily ja Harry ovat täällä ihan pian.” Sanoin miehelle vastentahtoisesti.
“Lily sanoi heidän palaavan vasta kuudelta. Onhan tässä vielä 20 minuuttia.” Sirius kuiskasi juuri sillä pehmeällä ja murisevalla tavalla, joka sai minut taivaisiin. Huuleni painautuivat tämän kaulalle ja hiljaa nousivat suutelemaan miehen leukaa ja seuraavaksi suuta. Sirius kiepautti minut päällensä ja kämmeneni painuivat miehen pehmeisiin rintakarvoihin. Olin kuulevinani ulko-oven kolahtavan, mutten jaksanut kiinnittää asiaan sen suurempaa huomiota. Kiihkoni määrä alkoi nousta uudelleen ja halusin Siriuksen ottavan minut uudelleen juuri sillä hetkellä.
Makuuhuoneen ovi aukesi ja tunsin korventavan katseen selässäni. Nousin salamannopeasti Siriuksen päältä ja äkkiä vedin ylleni lähimmät vaatteet jotka käteeni osuivat. Lily oli jo kadonnut käytävään.
“Lily, odota, voin selittää!” Huusin vaimoni perään.
“Älä turhaan. Näin tarpeeksi.” Nainen huusi tulistuneena ja vihreät silmät leimusivat. Hän keräsi tavaroita suureen mustaan reppuun ja mulkoili minua vihaisesti kun juoksin hänen perässään.
“Lily, voin oikeasti selittää. Anna minulle mahdollisuus!”
“Hyvästi, James.” Lily sanoi kyynelehtien, nosti Harryn syliinsä ja viskasi minua kohti jotakin, joka räjähti tuhanneksi sirpaleeksi osuessaan olkapäähäni. Näin kultaisen hiekan lattialla edessäni ja tiesin, että Lily oli mennyt pysyvästi.
“Äääätii! Isi?” Harry sanoi ujosti sylissäni.
“Isi ei nyt halua meitä kotiin. Isillä on parempaa tekemistä.” Kuiskasin kyynelet poskiani juovittaen.
“Mennäänkö Weasleyille?” Kysyin ja yritin hymyillä pojalleni.