Otsikko: Huurusydämiä
Kirjoittaja: kukapa muukaan kuin itse rimpsessa
Ikäraja: S
Paritus: Nymphadora Tonks/Luna Lovekiva
Tyylilaji: fluffy, slice of life
Vastuuvapautus: J. K. Rowling omistaa hahmot, minä vaan vähän leikin.
Haasteet: FF100 – 61. Talvi, FFExchange femmekierroksen bonuskierrokselle, LillaMyyn haaste löytyy lopusta. Oikein hyvää syntymäpäivää Lillalle<333
Huurusydämiä
"Tule jo!" Luna hihkaisi tarpoessaan koskemattomassa lumessa, joka yletti häntä säären puoliväliin. Liian suuret saappaat lonksuivat joka askeleella, toinen jäi matkasta ja täyttyi lumella.
"Anna minä autan", Tonks vastasi kiepauttaen taiallaan kengän taas kuivaksi ja lämpimäksi. Hän saavutti edellä kulkevan tyttöystävänsä ja tarttui tämän käteen. Liioitellun paksu lapanen tämän kädessä tuntui patakintaalta, ja saattoi ehkä ollakin sellainen, Lunasta ei koskaan voinut tietää. Tämä väitti kivenkovaan hansikkaidensa olevan lämpimimmät, mitä oli koskaan omistanut, joten Tonks ei ollut viitsinyt vängätä vastaankaan.
Pakkastuuli hulmutti Lunan hiuksia, sai posket nipistelemään. Ei ulkona kovinkaan kylmä ollut, muutama hassu pakkasaste vain, mutta tuuli teki ilmasta pistävämpää eikä aukealla ollut minkäänlaista tuulensuojaa. Punaiset posket sitä paitsi sopivat Lunalle, toivat lisää väriä tämän lumivalkealle iholle. Joskus Tonks oli vitsaillut, että jos Luna menisi makaamaan hankeen alastomana, hän ei edes löytäisi tätä. Luna ei ollut ymmärtänyt vitsiä ja oli mennyt esittämään väitteen vääräksi. Tonks oli nähnyt hänet todella hyvin kaikessa luonnollisessa kauneudessaan ja saanut lämmitellä tätä takan ääressä pitkään ja hartaasti jälkikäteen.
Luna jatkoi määrätietoista harppomistaan halki nummen, kohti läheistä lampea. Hän oli maanitellut päiviä saadakseen Tonksin seurakseen luistelemaan ja lopulta tämän tekosyyt olivat loppuneet. Ei kelvannut äkisti ilmaantunut tekoyskä, aristava nilkka, mystisesti kadonnut pipo (joka löytyi yllättävän helposti mytättynä aterinlaatikon takanurkkaan), tai edes lahjominen teellä ja lämpimällä viltillä. Heillä ei ollut edes luistimia, mutta Luna oli vain hymyillyt arvoituksellisesti ja luvannut kaiken järjestyvän kyllä. Niinpä Tonksilla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin sonnustautua talvivarusteisiinsa pipoineen kaikkineen ja painua pihalle Lunan seuraksi.
Lammelle saavuttuaan he henkäisivät yhteen ääneen ihastuksesta. Näkymä oli kuin suoraan satukirjasta. Kaikkialla kimmelsi puuterilumi säkenöiden kuin sen sekaan olisi pudonnut tuhansia ja tuhansia pikkuriikkisiä tähtiä. Lammen reunalla seisovat puut olivat saaneet lehtiensä tilalle jääkerroksen, joka hehkui talviauringon valossa. Lammen jäätyneellä pinnalla oli lumikerros, jolle metsäneläimet olivat taiteilleet omia polkukiemuroitaan. Luna kaivoi kömpelösti paksuilla kintaillaan taikasauvansa esiin, heläytti loitsun ja hyvin ohjattu tuulenpuuska pölläytti lumikerroksen jään pinnalta, jättäen sen leijailemaan kimallesateena heidän ylleen.
Jää kiilsi liukkaana ja sai Tonksin hermostumaan, hän ei ollut luistellut sitten lapsuusvuosiensa. Luna tarttui häntä rohkaisevasti kädestä, muutti taialla heidän kengistään luistimet ja talutti Tonksin jäälle. Nymphadora jäi seisomaan paikoilleen tuntien olonsa äärimmäisen huteraksi Lunan syöksähtäessä matkoihinsa. Värikäs raitakaulaliina kieppuen Luna tanssi jäällä pyörien Tonksinkin pään sekoittavia piruetteja. Tai ehkä hänen päänsä sekoittui vain siitä ilosta, minkä hän aisti rakkaastaan nähdessään tämän nauttivan olostaan riemulla, jota vain harvoin aikuisilla pystyi näkemään. Sen näyn tähden hän oli lopulta myöntynyt hartaaseen pyyntöön.
"Minun vuoroni auttaa sinua", Luna hymyili harmaat silmät tuikkien kilpaa lumen kanssa. Ripsissä kimmelsi hiutaleita hänen vetäessään Tonksin mukaansa. Terät luistivat omia aikojaan Nymphadoran alla ja hänellä oli täysi työ pysyä pystyssä, jalat tuntuivat hyytelöltä ja keskivartalo oli kadonnut toppakerrosten alle. Luna liikkui niin sulokkaasti ja hän tunsi olonsa kömpelön tömisteleväksi yrittäessään ottaa haparoivia askeleita.
"Sinun pitää liukua, ei astella", Luna opasti luistellen itse sulavasti takaperin hänen edessään. Tonks yritti liu'uttaa jalkaansa, ja onnistuikin siinä liiankin hyvin, jalka luisti hänen altaan ja hän rojahti eteenpäin, kaataen Lunankin mukanaan.
"Kompastuit varmaankin rikkokiriin", Luna naurahti ja painoi kylmän nenänpäänsä vasten Tonksin nenää. Poskien lailla punertavat huulet painoivat lämpimän suukon toisen huulille. Hengityksen huuru muodosti sydämiä heidän yläpuolelleen.
Millä ikärajalla tahtoisit saada tekstin (S - K-18): S-K-15
Toiveita tekstin suhteen (genrejä, omia mieltymyksiä, kohtauksia yms. mitä tulee mieleen): fluffy! angst, h/c... Pääasiallisesti kaikki kiva ja söpö uppoaa kuin kuuma veitsi voihin. Olisi tosi kivaa saada jotain arkista söpöilyä ja romantiikkaa, mutta hempeä kaipailukin toimii tosi hyvin.
Fandom- ja/tai paritustoiveita (myös originaali ja RPF käyvät): Potter tai originaali, parituksilla ei väliä
Mistä et ehdottomasti tahdo lukea (kauhu-paritukset, inhokkigenret, ällöttävät aiheet yms.): ehdoton ei verimätölle ja vähän lievempi ei pornolle, muutoin olen aika kaikkiruokainen, raiskauksiakaan en halua lukea
Muutamia sanoja/lauseita/aiheita/ideoita, joista kirjoittaja voi lähteä tekstiä rakentamaan: talvinen ilo, huurteiset sydämet, tuuli hiuksissa, punaiset huulet, raidallinen kaulaliina, paksut lapaset, liian suuret saappaat, kuva1, kuva2 ja kuva3
Jotain muuta haasteeseen lisättävää: Pidän yleisesti ottaen erityisen paljon kaikesta hattarasta ja talvesta, mutta minua ei ole kovin vaikea miellyttää muillakaan teemoilla, sillä nautin yleensä kaikesta, mitä minulle on kirjoitettu. (:
