Ficin nimi: Se joka pelkää tulevaisuutta
Kirjoittaja: tellie
Fandom: Supernatural
Tyylilaji/Genre: romance/drama
Ikäraja: K-11
Paritus: Sam/Jess
Yhteenveto: Tulevaisuus on lähes yhtä suuri tabu kuin menneisyys.
A/N:
Kaiken maailman ficlettejä
Se joka pelkää tulevaisuutta
Kaiteen metalli tuntuu viileältä koskettaa, vaikka aurinko ei ole vielä edes laskenut. Kuumimmat kesäkuukaudet alkavat olla ohi, kuten elokuussa kuuluukin.
Samin kesäloma on vasta alkamassa, vaikka lukukauden alku lähestyy jo. IT-tukeen soittavia asiakkaita ei jää lainkaan ikävä. Viimeinen palkka bonuksineen polttaa taskussa, ja Jessica on juuri palannut kaupunkiin.
Jessica on hiljaa, keskittynyt kävelemään alas jyrkkiä portaita korkeilla koroillaan, hienoista tukea Samin tarjoamasta kädestä ottaen. Korot ovat korkeat, koska Jess on pukeutunut kuin olisi menossa treffeille hienoon ravintolaa.
Portaista selvittyään hän jatkaa jutusteluaan, kertoo vierailustaan vanhempiensa luona. Kaikesta siitä jännityksestä, jonka Sam menetti viettäessään kesän kehottamalla vanhoja rouvia varmistamaan, että tietokoneen virtajohto on kytkettynä sekä koneeseen että pistorasiaan.
Sam kuuntelee, mutta ei juuri vastaile. Keskustelut Jessican kanssa ovat usein sellaisia. Juuri siksi Sam pitää niistä niin paljon.
Ennen pitkää Jessin puhe eksyy kouluun ja niihin kursseihin, jotka hän aikoo käydä.
”Mitä sinä meinaat ottaa, Sam?” hän lopulta kysyy.
Sam lähes sekoaa askelissaan. Koska mistä hän muka sen vielä voisi tietää?
Paitsi jos hän on ymmärtänyt aikataulun väärin ja suunnitelma olisi pitänyt jo palauttaa.
”Eihän sen suunnitelman pidä olla valmiina kuin vasta yli kuukauden päästä?”
”Juu, ei tarvitse”, Jess sanoo ja nyökkää. Tavallista suuremmat korvakorut heilahtavat. Niiden sisäkkäiset kultarenkaat kilahtavat vaimeasti osuessaan toisiinsa.
Sam huokaa dramaattisesti ja löyhyttämällä kasvojaan kädellään.
”Kerkesin säikähtää.”
Jess nauraa, mutta vakavoituu sitten.
”Mikset ikinä puhu tulevaisuudesta?”
”Puhunhan, ihan koko ajan”, Sam väittää, vaikka tietää, ettei puhu. Tulevaisuus on lähes yhtä suuri tabu kuin menneisyys.
”Joo, lounaasta tai seuraavasta tentistä. Missä haluat olla viiden vuoden päästä? Tai kymmenen?”
”Öh”, Sam sanoo, koska ei osaa vastata. Hän ei ole ajatellut asiaa.
”Luuletko, että olemme vielä yhdessä?”
Sam kuulee huolen Jessin äänestä, ja ymmärtää, mistä on kysymys.
”Luulen. En vaan ole ajatellut... Ennen kaikki saattoi mennä aivan ylösalaisin hetkellä millä hyvänsä.”
Sam tietää, että Jess tietää hänen viettäneen liikkuvaa elämää, ja ettei siitä kannata kysyä mitään. Yleensä se ei näytä haittaavan häntä, mutta nyt Jessin kulmat kurtistuvat hieman.
”Hei Sam”, hän aloittaa ja pitää pienen tauon kuin miettiäkseen, kannattaako loppua edes sanoa. ”Tiedätkö mitä se tarkoittaa, jos ei halua ajatella tulevaisuutta?”
”En.”
”Että silloin pelkää, että tulevaisuus on huonompi kuin nykyisyys.”
”En minä niin ajattele.”
”Ajatteletpas. Tai jos et, niin mikset ole vielä ehdottanut, että muuttaisimme yhteen? Joko et ole uskaltanut, tai sitten et rakasta minua.”
”Ehdotatko, että muuttaisimme?”
”Vain jos haluat.”
Sam lupaa saman tien. Hän rakastaa Jessicaa, eikä halua enää pelätä, että tulevaisuus on huonompi kuin tämä hetki. Vain noin kahdeksan viikon kuluttua Dean löytää pariskunnan uuden asunnon, sen Samin ja Jessican yhteisen. Vain muutamia päiviä sen jälkeen Jess palaa asunnon mukana vatsa auki viillettynä.