Puhpallura ja perhonen - S

[Nukkemestari]

Ficin nimi: Puhpallura ja perhonen
Kirjoittaja: Nukkemestari
Tyylilaji: oneshot
Ikäraja: S
Paritus: Arnold kääpiöpallura/Perhonen
A/N : Äää, Arnoldista on nii kiva kirjottaa, vaikkei kovin järkevää xDD FF100 082. Jos. Joten.. tämmöne pätkä


Puhpallura

Arnold kääpiöpallura pyöri ja purisi pitkin pihamaata. Ginny oli päästänyt sen ulkoilemaan Tylypahkan nurmikolle ja istui itse piknikillä ystäviensä kanssa.

”Muista sitten”, Ginny oli vannottanut ”kun kutsun sinua, palaat heti ja älä menne kauas”.
Arnold oli pöyhistänyt purppuraisia karvojaan. Kyllä hän huolen itsestään pitää. Ja hänen näkökulmastaan ”kauas” oli Ginnyn näkökulmasta lyhyt matka, joten asiasta tuskin tulisi ongelmaa.

Kääpiöpuhpallura lyllerteli poispäin Ginnyn naurusta. Se oli haistanut jotain mielenkiintoista. Jotain hyvää.

Kukkapensas ei ollut suuri ja ohikulkevan Professori Version hajamielistä rikkaruohojen kitkentää lukuun ottamatta hoitamaton, mutta se tuoksui huumaavalle. Arnold pomppi innoissaan. Se ei ollut eläessään haistanut mitään yhtä lumoavaa. Eri väreissä hehkuvat kukat tuoksuivat aamukasteelta ja iltaruskolta, seikkailulta ja kodin lämmöltä, kaikelta samaan aikaan. Niiden luona Arnold tunsi itsensä yhtä onnelliseksi kuin Ginnyn sylissä silitettävänä

Sitten Arnold näki hänet. Hän oli kuin lempeä tuulen viri kauniina syysiltana tai jotain vielä lempeämpää ja kauniimpaa. Perhosen siivet olivat kuin sinistä harsoa. Ne sulkeutuivat ja avautuivat kuin hänellä ei olisi mihinkään kiire. Perhonen joi nautinnollisesti kukan mettä ja levähti hetken. Sitten se räpisytti siipiään ja…

”Ei älä mene!”

Mutta perhonen jatkoi matkaansa. Arnold koitti puhpalluroida sen perään, mutta siivekäs oli paljon nopeampi.

”Hänen ei tarvitse tuntea teräviä kiviä jaloissaan eikä möyriä liassa…” Arnold mietti. ”Onnekas… ei hänen kaltaisensa jumalattaren pidäkkään…”

Arnold ajatteli mitä häneltä jäi kokematta, mitä hän olisi halunnut kokea tuon perhosen kanssa… elää hänen vierellään, suudella häntä kun hän laskeutuisi Arnoldin nenälle…

Jos vain olisin perhonen… ajatteli Arnold ja katseli hetken haikeana perhosen perään ennen kuin kääntyi palatakseen Ginnyn luokse.

[Fiorella]

Ei kai tuollaisesta pikku palluraisesta voi mitään kovin syvällistä ja suurta kirjoittaakaan... Ruohonjuuritaso riittää hyvin. Hellyttävä pikkuficci Ginnyn pörröisestä pikku lemmikistä, minä tykkäsin kyllä lukea Arnoldin omasta pikku seikkailusta.

[Brangwen]

Aaaa! Voi Arnold-parkaa! Sydäntäsärkevästä lopusta huolimatta tästä ficistä tuli hyvä mieli 

[neww]

Olipas söpö ficci ! :----D Arnold oli niin ihana kun haaveili perhosesta ja ajatteli sitä jumalana. Onhan ne ihan nättejä, vaikka itse vihaankin perhosia. (joo en tiedä mistä lie sekin tullut..)

Arnold koitti puhpalluroida sen perään, mutta siivekäs oli paljon nopeampi.

ööö anteeks mitä ? puhpalluroida? :---------D ihana verbi. pitää ruveta käyttämään tätä, vaikkei kyllä ookaan hajua, miten tän vois lauseeseen sijoittaa. tulee vaan mieleen purppura möykky pyörimässä maassa. hoh.