Kirjoittaja Aihe: Twilight: When I Grow Up | K-11  (Luettu 3669 kertaa)

kjatri

  • ***
  • Viestejä: 236
Twilight: When I Grow Up | K-11
« : 15.02.2010 19:53:02 »
Title: When I Grow Up
Author: kjatri
Rating: K-11
Fandom: Twilight
Pairing: lukekaa
Genre: romance, fluffy ja muitakin
Beta: Tuhisija
Disclaimer: En saa tästä mitään rahallista korvausta. Hahmot kuuluvat S. Meyerille.
Warnings:  OoC-hahmoja
Summary: Bella on jo iso tyttö ja työskentelee Forksin poliisissa.

A/N: Osallistuu Mitä meistä tuli-haasteeseen.



When I Grow Up

Olin seurannut isäni jalan jälkiä siinä, minne menisin töihin. Olin juuri valmistunut poliisikoulusta ja päässyt töihin pieneen Forksiin poliisiksi. Mittailin ylinopeuksia siviiliautosta, ettei minua huomattaisi helposti ja jotta autoilijat ajelisivat niin kovaa kuin autoista lähti. Takaa-ajoja varten olin saanut valmistujaislahjaksi Ferrari 599 GTB:n. Se oli hyvin kaunis auto ja myös aika kallis, en tiennyt mistä isä sellaiset rahat oli saanut. Mutta sitä tulisin käyttämään työssäni, nykyään kun kaikilla oli tutkanpaljastimet autoissaan.

Join vesilasini tyhjäksi ja laitoin sen tiskipöydälle.  Keittiö oli sisustettu ruskeasävyisesti, en ollut koskaan oikein ymmärtänyt sisustuksesta, mutta onneksi Jessica oli auttanut minua hieman. Hän oli opiskellut sisustussuunnittelijaksi.
Olin muuttanut pois Charlien luota, mutta asuimme kuitenkin samassa kaupungissa ja teimme töitä samassa työpaikassa. Taloni oli valkoinen, yksikerroksinen ja sisälsi kolme makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, kodinhoitohuoneen, keittiön ja olohuoneen. Kaikissa huoneissa oli vähän erilaiset värimaailmat, mutta ei kuitenkaan mitenkään radikaalisti.

Lähdin kävelemään kohti makuuhuonettani, sitä verhosivat sinisen eri sävyt, oli tummaa, vaaleaa ja myös valkeaa. Nappasin yöpöydän laatikosta virkamerkkini ja asevyöni, aina kun tulin töistä, laitoin ne sinne. Kävin nopeasti toisessa makuuhuoneessa, joka toimi työhuoneenani, nappasin sieltä laukkuni ja lähdin kohti eteistä. Eteisessä otin sinisen poliisitakkini ja poistuin talosta. Tarkistin, että ovet olivat lukossa ja menin autolleni.

Istuin mustan Ferrarini kyydissä, laukku oli pelkääjän paikalla muiden papereiden kanssa. Peruutin nätisti pihasta pois ja ajoin Forksin poliisiasemalle. Pian parkkeerasin poliisiaseman pihaan ja nappasin tavarani ja poistuin autosta.

’’Huomenta’’, sanoin kun astuin aseman sisälle. Jätin takkini naulaan ja laukkuni vein pöydälleni.
’’Huomenta, Bells’’, Charlie sanoi. Kävin hakemassa kahvihuoneesta kupin kuumaa kahvia ja astelin takaisin työpöytäni luo ja aloin tehdä hieman paperitöitä ennen kuin lähtisin mittaamaan ylinopeuksia.

****

’’Menen nyt’’, sanoin isälleni.
’’Pidä hauskaa’’, isäni sanoi.  Nousin ylös ja nappasin naulasta takkini ja lähdin kohti autoa.  Minulla ei ollut normaaleja poliisin vaatteita. Päälläni oli mustat tiukat farkut, valkoinen kauluspaita, jossa oli pari ylimmäistä nappia auki, ja jaloissani oli mustat nilkkurit, joissa oli kuuden sentin korot. Ja virkamerkkini roikkui kaulastani ja asevyö lanteillani. Kun pääsin ulos asemalta, Smith tuli vastaan. Hän mittasi myös ylinopeuksia, hän oli minua kuusi vuotta vanhempi. Hän oli aika uusi täällä, ihmetytti vain miksi joku halusi tänne töihin.

’’Hei, Bella!’’ hän sanoi iloisesti.
’’Hei, Smith, saitko paljon sakkoja jaettua?’’ kysyin hieman ilottomasti, mutta väänsin jotain hymyn tapaista kasvoilleni.
’’En juuri ollenkaan, auto pilaa kaiken. Milloin minä saan tuollaisen työauton?’’ hän kysyi ja viittasi autooni. Olihan se hieman liian arvokas työautoksi, mutta miljoona kertaa parempi.
’’En usko että koskaan, ellet osta itse’’, sanoin ja jatkoin matkaa autolleni.
’’Voi olla. Bella, lähdetkö ulos kanssani?’’ hän kysyi silmät kiiluen. Kerran olin mennyt hänen kanssaan ulos vain kaverina, ja hän luuli, että meistä voisi tulla jotain vakavampaa? Hän piti minusta paljon enemmän kuin minä hänestä, sen takia hän muistutti siltä piirteeltään Jacobia. Jacobilla oli nykyään vaimo Melissa ja heillä oli kolme lasta, Jack, Sofie ja Sonya. Melissa oli alussa ollut aika mustasukkainen siitä, että olin kumminkin Jacobille aika tärkeä, mutta olin selittänyt hänelle asian todellisen laidan ja nyt olimme hyviä ystäviä. Olinhan minä myös Jackin kummi, hän oli kuin Jacobin kaksoisolento, mutta tietysti pienempi versio.

’’En voi, lupasin jo mennä Jacobin ja Melissan kanssa syömään. Emme ole viettäneet aikaa yhdessä pitkään aikaan’’, sanoin ja hymyilin hänelle.
’’Entä jos tulen mukaan?’’ hän kysyi.
’’Se ei käy, ehkä toinen kerta. Mutta kysy Jessicaa ulos, hän varmasti lähtisi.’’ Menin istumaan jo autooni ja näin hänen vain nyökkäävän. Heilautin kädelläni hänelle heipat ja ajoin kohti Forksin ja Seattlen moottoritietä.

Kun pääsin moottoritielle, ajoin sellaiseen paikkaan, jossa yleensä ajettiin ylinopeudet. Sammutin autoni ja otin mittausvälineet pelkääjänpaikalta ja asensin ne kiinni autoon. Tutkanpaljastimet eivät paljastaneet tätä tutkaa, koska se oli uusinta teknologiaa.

****

Olin jakanut pieniä sakkoja, koska kukaan ei ollut ylittänyt paljoa 62 mailin tuntivauhtia (A/N: 100km/h) , mikä oli todella rasittavaa. Jakelin vain alle 100 dollarin sakkoja. Sitten vihdoin joku ajoi harmaalla Volvollaan 124 mailin tuntivauhtia (A/N: 200km/h) tutkaani, hymyilin. Käynnistin autoni ja laitoin poliisivalot päälle, jotka vilkkuivat etuvalojeni vieressä, mutta auto ei hidastunut. Ajoin sen kiinni ja lopulta ohitin sen ja ajoin eteen, hidastin ja lopulta pysähdyin. Hän teki samoin, onneksi. Jätin vilkut päälle, nousin autosta ylös ja kävelin harmaan Volvon luo kuskin ikkunan viereen, koputin ikkunaan ja ikkuna aukesi.

’’Hyvää päivää. Oletteko mahdollisesti tietoinen siitä, paljon ajoitte?’’ kysyin pieni hymy huulillani, en ollut vielä katsonut ajajaa.
’’Hyvää päivää, konstaapeli. Luulisin, että ajoin rajoitteiden mukaisesti’’, hän sanoi sametin pehmeällä äänellä, ja silloin katsoin häntä ensimmäistä kertaa. Hänen smaragdinvihreät silmänsä olivat lumota minut kokonaan, samoin hänen hymynsä. Pudistin päätäni ja katsoin ketä muista autoissa istui. Siro nuori nainen, jonka hiukset olivat kynitty, hänen takanaan istui poika, jolla oli pronssiset hiukset, hänen vieressään nainen, jolla oli vaaleat hiukset ja hänen vieressään taas mies, joka oli lihaksikas.
’’Minusta tuntuu, että ette kyllä ajaneet.’’
’’Konstaapeli..’’ Hän jätti lauseen kesken, että sanoisin oman nimeni.
’’Swan ja te olette?’’
’’Olen Edward Cullen, ja tässä ovat Alice, Jasper, Rosalie ja Emmett.’’
’’Hei, mutta te ajoitte 62 mailin tunti vauhdin alueella 124 mailia, joten joudun kirjoittamaan tästä laskun ja korttinne lähtee viikoksi pois. Joten jos joku teistä voisi ajaa auton Forksin poliisiasemalle’’, sanoin ja katsoin heitä. Mies, jolla oli pronssinväriset hiukset, nousi ylös ja vaihtoi paikkaa Edwardin kanssa.
’’Emmekö voisi sopia tätä toisin’’, Edward yritti ennen kuin päästi pojan ajajan paikalle.
’’Emme, ja seuratkaa autoani’’, sanoin vielä ennen kuin poistuin heidän luotaan.  Menin autolleni ja lähdin ajamaan kohti asemaa.

****

Olimme päässeet asemalle, ja Edward istui työpöytäni edessä. Kirjoitin samalla hänelle laskua, kun hän yritti udella minulta nimeäni ja muuta. Mutta en kertonut mitään.
’’Voitte tulla hakemaan korttinne ensi viikolla’’, sanoin ja ojensin samalla hänelle laskun.
’’Nähdään pian’’, hän sanoi ja iski silmää.
’’Isä, minä lähden nyt’’, sanoin, kun Edward ja muut olivat jo lähteneet.
’’Sano Jacobille ja Melissalle terveisiä.’’
’’Sanon!’’

Istuimme klubilla Melissan ja Jacobin kanssa, olimme päätyneet Seattlen yöelämään, vaikka tarkoitus oli vain syödä. Päälläni oli vartalonmyötäinen musta paljettimekko, joka ylettyi reisieni puoleen väliin, jaloissani oli kymmenen sentin, kärjistä avonaiset mustat korkokengät.  Hiukseni olivat suorat ja silmämeikkini oli hieman tumma. Melissa oli hieman hillitympi, mutta silti räväkkä, ja Jacobilla oli farkut ja kauluspaita päällään ja mustat kengät jalassa.

Menin baaritiskille hakemaan lisää juomista, mutta matkalla törmäsin mieheen, jolta olin vienyt ajokortin.
’’Konstaapeli Swan’’, hän sanoi.
’’Hei, liikennesääntöjen rikkoja’’, sanoin takaisin ja astelin kohti baaritiskiä.
’’Saisinko tarjota teille juoman, konstaapeli Swan?’’
’’Voin ostaa omani aivan itse. Vodka tonic!’’
’’Anna minä tarjoan, Swan.’’
’’Sano Bella, vaikka minun ei pitäisi kertoa sinulle nimeäni’’, sanoin ja nappasin juomani.
’’Miksi?’’ hän kysyi.
’’Koska olet lainrikkoja.’’ Sitten hän suuteli minua, mutta en laittanut ollenkaan vastaan, mikä oli kyllä hieman outoa käytöstä minulta. Yleensä olin niin pidättyväinen, mutta nyt, ne huulet.

****

Olimme kuukausia tapailleet, olin samalla tutustunut hänen perheeseensä ja hän minun. Olimme nyt olleet yhdessä jo pari vuotta ja olin raskaana. Tein vielä toki töitä poliisiasemalla, mutta Edward oli todella suojelevainen, etten satuttaisi vauvaa. Isä oli tietenkin ylpeä, että olin löytänyt rinnalleni miehen, jota rakastin.

Rakastin häntä eniten maailmassa, ai niin, olinhan minä nykyään rouva Cullen.  Olimme myyneet talomme ja ostaneet isomman, vaikka mielestäni taloni oli tarpeeksi iso meille. Mutta ei Edwardin mielestä, hänelle oli vaikeaa sanoa ei.

Kaikista hauskinta oli, että tämä rakkaus sai alkunsa ylinopeussakosta ja ajokortin poisotosta. Mutta en katunut sitä ollenkaan, Emmett muistutti siitä aina Edwardia. Olin minä toki antanut jo hänellekin sakkoja.

Tunsin kuinka kädet kiertyivät ympärilleni ja tutut sanat kuiskattiin korvaani, ja sanoin ne samat sanat hänelle.


----------------

Kommentteja? :]
« Viimeksi muokattu: 15.11.2014 13:09:58 kirjoittanut Beyond »
I love you
♥MUSE 19/7/2010

NiNNNi

  • Weasley
  • ***
  • Viestejä: 593
    • LJ
Vs: When I Grow Up
« Vastaus #1 : 15.02.2010 20:11:12 »
Pidin ♥

Onks tää one-shot? :)
Mut juu, pidin ficistäsi ja en oikein meinaa osata kuvitella Bellaa poliisiksi, mutta ihan mukavaa lukea muuta kuin kömpelöä punastelevaa Bellaa. ;D
Ja Edward oli perusitsensä, naistenmies ;D kieputtaa likat sormiensa ympärille ;D

En tiedä miksi, mutta pidin täsät lauseesta :D ;
Lainaus
Kaikista hauskinta oli, että tämä rakkaus sai alkunsa ylinopeussakosta ja ajokortin poisotosta.

Muuta en saa sanottua, mutta lisää tälläsiä tänne. ;)

NiN
Other cities always make me mad
Other places always make me sad
No other city ever made me glad
New York, New York

Nebella

  • ***
  • Viestejä: 44
  • Edward ♥ Bella
Vs: When I Grow Up
« Vastaus #2 : 15.02.2010 22:42:46 »
ooh, tää oli kiva. Minäkään en osaa kuvitella bellaa poliisiksi, mutta kuulostaa kivalta ja uskottavalta. Kuka on se pronssi hiuksinen poika, jos se ei ole Edward tai kun Edillähän on on prinssiset hiukset ? : o

Ps: mutta jatkoa pian, tämä on hyvä fikki.

-Nebella

E_Bella

  • Vieras
Vs: When I Grow Up
« Vastaus #3 : 16.02.2010 15:53:49 »
en osaa kylläkään kuvitella Bellaa poliisiksi, muttamutta.. :)
mutta kuten taisit tuolla ylhäällä varoituksissa sanoa, hieman OoC hahmoja tosiaankin.. ;D  mutta eipä se haitannut :---D
kivalta juu vaikuttaa, vai onks tää one-shot??!
jatkoa toivoisin, jos tähän siis on tulossa.. ;)  pyytelenanteeksisekvaakommenttiani...

kakku.

  • ***
  • Viestejä: 501
  • I know it hurts, it was meant to
Vs: When I Grow Up
« Vastaus #4 : 16.02.2010 19:12:42 »
Hauska idea! Bella poliisina, en olekaan koskaan kuvitellut sellaista!
Muakin kiinnostaa, että onko tämä one-shot? :)
Hirmu söpö kuitenkin toi loppu tästä ficistä/luvusta :)
No mutta, kiitos tästä :)
But I am the chosen one.
Avatar by Aiju

Tattinen`

  • Mikki Hiiri
  • ***
  • Viestejä: 121
  • Muse<3
Vs: When I Grow Up
« Vastaus #5 : 21.02.2010 22:32:58 »
tää oli ihan mahtava, <3
niin omituist et bella ois poliisi, se ujo pikku tyttö (;

Lainaus
Mies, jolla oli pronssinväriset hiukset, nousi ylös ja vaihtoi paikkaa Edwardin kanssa.
se varmaa vaihto paikkaa emmetin kanssa :D

mutta kiitus tästäkin ilosta mitä tuotit täl ficillä ja tämmöisiä lisää <3
~TAttinen`
No one's gonna take me alive, The time has come to make things right..