Title: Voiton hinta
Auhor: Beatrix Bones
Genre: Huumori
Rating: S
Fandom: Glee
Summary: Sue on saanut tahtonsa läpi ja New Directions on kohdannut loppunsa. Kolme eri dialogia siitä, kuinka Will reagoi kuoronsa kohtaloon.
A/N: Minulla on ollut jo pidempään mielessä viedä Suen ja Willin välinen sanailu astetta pidemmälle, ja vihdoin sain tarpeeksi inspiraatiota toteuttaa tämä pitkäaikainen haaveeni. Osallistuu
Dialogihaasteeseen. Toivottavasti pidätte, itse olen ainakin ylpeä tuotoksestani!
Voiton hinta
“Eikö kahvi maistukin erityisen hyvältä tänään, William?”
“En tiedä, mitä hyvää tässä oikein näet, Sue. Sait tahtosi läpi ja
minun johtamani kuoro lopetettiin ja
minun kuoroluokastani tehtiin ATK-luokka.”
“Aivan kuin olisin kuollut ja päässyt taivaaseen.”
“Niin, minäkin uneksin siitä, mutta siinä unessa suuntasi on kokonaan toinen.”
“Mitä sanoit, William?”
“En niin yhtikäs mitään.”
“Vai niin. Palatakseni asiaan, koko koulumme yleisilme on parantunut, kun taideaineet on viimeinkin lopetettu. Ihmisethän haukottelivat ja lähtivät pois kesken tappavan tylsän esityksenne.”
“Aivan kuten miehet ollessaan treffeillä kanssasi.”
“Entäpä se kaamea sininen mekko Kittyn yllä?”
“Haluaisit kuitenkin pukeutua siihen, Sue.”
“Vain kuolleen ruumiini yli!”
“Sinä sen sanoit. Sinun pitäisi olla kuolleena yli vuoden, jotta mahtuisit siihen.”
“Kuulinko minä oikein, William?”
“En tiedä mistä puhut. Ovatko pienet äänet päässäsi saaneet taas otteen sinusta?”
“Varo sanojasi tai alennan sinut siivoojaksi!”
“Siitä vain. Voinkin aloittaa työni pyyhkimällä pölyt sänkysi oikealta puolelta.”
“William, ei nyt tarvitse olla nenäkäs! Minähän menin naimisiin itseni kanssa, muistatko?”
“Muistan kyllä, ja kaikki nämä vuodet olen säälinyt sinua, Sue. Jopa sinä voit saada parempaa kuin itsesi.”
*
“Missä ihmeessä Sue viipyy? Cheerleading-harjoitustemme piti alkaa kymmenen minuuttia sitten!”
“En tiedä, Kitty. Toisaalta, ulkona sataa. Ehkä hän suli matkalla. Voin käydä katsomassa parkkipaikalta, löydänkö maasta urheilupuvun ja torahampaat.”
“Mitä -?”
“Ah, siinähän hän onkin!”
“William, en meinannut päästä sängystäni ylös tänä aamuna -”
“Istuiko joku taas arkkusi kannen päällä, Sue?”
“Olipa hauskaa, William. Ei, vaan herätyskelloni ei soinut.”
“Sepä harmillista. Minähän vasta korjasin sen sinua varten. En taida olla oikein hyvä käsistäni.”
“
William..! Muistinko muuten kertoa, että tarkastajat ovat tulossa tänään kiertämään kouluamme ja tarkastelemaan kätteni jälkiä? Enkä kaipaa negatiivisia ihmisiä ympärilleni, joten paljonko sinulle täytyy maksaa, jotta katoaisit pariksi tunniksi?”
“Kokeile sataa dollaria.”
“Oletpa halpa, William.”
“Pata kattilaa soimaa. Yritä viittäsataa.”
“Sovittu!”
“Mutta voi, minähän seison vielä tässä. Et yrittänyt tarpeeksi kovasti.
Mikään ei saisi minua pysymään poissa tältä tarkastuskierrokselta.”
*
“Hyvää huomenta, William!”
“Mitä sinä täällä teet, Sue? Aurinko on jo noussut.”
“Täytyyhän minun tulla katsomaan, kuinka hyvin koulullani menee.”
“Paremmin ilman sinua.”
“William, voisin
kuolla häpeästä törkeän käytöksesi vuoksi.”
“Voi, Sue. Älä tee lupauksia, joita et voi pitää.”
“Säälisit minua edes vähän, William. Minä raadan ja raadan saadakseni koulusta kunnollisen, mutta sinä vain pilkkaat minua. Tiedätkö, kuinka hauras mielestäni on tullut?”
“Tiedän todellakin, Sue.”
“Olet ilkeä minulle turhaan, William. Koulumme menestyy paljon paremmin ilman sitä sinun kuoroasi, panen vaikka koko maineeni pantiksi!”
“Älä turhaan, Sue. Pantin täytyy olla vähintään dollarin arvoinen.”
“Kuule, William. Jos minä kuolisin, niin eikö sinua harmittaisi, että viimeiset sanasi minulle olivat silkkaa ilkeilyä?”
“Kuole pois, niin otetaan selvää.”
“WILLIAM!”