Nimeke: Pihlajan luona
Kirjoittanut: Winga
Esilukijat: Needled Laiho (tack!) ja Wienova (joka keksi otsikon <3)
Tyylilaji: dramangst
Paritus: Oisko tuttu ja turvallinen Albus Severus/Scorpius?
Ikäraja: S
Juonitiivistelmä: Verkkoon kietoutuu helpommin kuin siitä pääsee pois.
Vastuuvapaus: Joo en omista hahmoja, Rowlingin ne vaan on
Kirjoittajan mietelmä: 12+ virkettä -haasteeseen. Sanat lopussa. Sen lisäksi (yllätys yllätys) FF100:an, sana 16. Violetti
Pihlajan luona
"Elä omaa elämääsi, minä en siihen kuulu!"
Liian violetti huone kaikui oven paiskaamisen ääntä. Vaaleatukkainen mies huokaisi; aamu oli taas pilalla. Hänen ja toisen miehen suhde oli muutenkin ollut sirpaleinen. Kirouksia oli lennellyt ja ovia oli paiskottu usein. Miehet olivat sotkeutuneet ongelmiinsa, eivätkä osanneet enää selvittää suhdettaan. Ongelmia oli paljon helpompi keksiä lisää ja he hämmensivätkin ystäviään yhä pysymällä yhdessä.
Mustatukkainen mies nojasi ulkona olevaan pihlajaan. Hän muisti heidän istuttaneen sen suhteensa alkuvaiheessa, kun kaikki oli ollut helppoa, hunajaisen makeaa. Nyt hänestä tuntui, että suhde oli pelkkää riitaa ja aamun riita viimeinen tikki koko parisuhteeseen.
Häntä väsytti - edellisyönä ei ollut uni maittanut, kun hän oli vain miettinyt, voisiko loppuun kulutetun suhteen vielä pelastaa.
Kovakantinen kirja oli vaalean miehen sylissä. Sen sisältä hän oli löytänyt kortin Alilta hänelle. Kortti oli harmaa, se oli ajalta jolloin kaikki oli ollut hyvin.
Mies muisti ne kolme viikkoa, jotka hän oli joutunut viettämään Pyhässä Mungossa. Kukaan ei ollut tiennyt hänen sairautensa syytä, Al oli selvittänyt sitä pitkään. Kumpaakin oli harmittanut olla niin tietämättömiä.
Kiivaasti mies heitti kortin violetille tuolille.
Al muisti veneen. Jostain syystä aina pihlajan luona vene tuli mieleen ja nauru, joka silloin vielä oli ollut tavallinen ilmiö hänen ja Scorpiuksen suhteessa. Silloin he eivät olleet olleet pimeässä, sotkeutuneessa verkossaan vaan valossa. He olivat keppostelleet ja rakastaneet toisiaan - syvästi.
Nyt nuo muistot olivat suloista menneisyyttä. Aikaa, jona viattomuus oli vielä ollut normaali.
"Työnnetäänkö ongelmat taas kaappiin piiloon ja jatketaan täydellistä suhdettamme?" Al kysyi palattuaan sisälle ja maan pinnalle muistoistaan.
Sanat:
1. elämä
2. violetti
3. aamu
4. sirpale
5. kirous
6. sotkeutua
7. hämmentää
8. pihlaja
9. hunaja
10. viimeinen
11. uni
12. kovakantinen
13. kortti
14. harmaa
15. kolme
16. sairas
17. tietämätön
18. kiivas
19. vene
20. nauru
21. valo
22. kepponen
23. suloinen
24. viattomuus
25. kaappi
