Kirjoittaja Aihe: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)  (Luettu 3719 kertaa)

Sakura

  • ***
  • Viestejä: 172
Nimi: Kesäyöuute
Kirjoittaja: Sakura
Paritus: James/Sirius
Tyylilaji: raapalesarja; draamaksi kai kutsuisin
Ikäraja: K-11
Varoitukset: Hämähäkki! (ainakin melkein)
Tiivistelmä: Aamuisin James söi kuivaa paahtoleipää ja minä oksensin kaakaoni pöydän alle -
Vastuuvapaus: Hahmot Rowlingin kynästä, teksti sinänsä minun tuotoksiani. En hyödy rahallisesti.

A/N: Palasia Jamesin ja Siriuksen nuoruudesta, noin sata sanaa kussakin. Inspiroiduin eräänä iltana punaherukoita kerätessäni, Bright Eyesin biisi Lover I Don’t Have to Love toimi taustatukena. Nimi, no, James ja Sirius ovat aina olleet mulle kesäöiden pari. Plus sitten ripaus hassua mielikuvitusta... En loppujen lopuksi tiedä pidänkö ja kuinka paljon (valaisevaa), entäpäs te? Eli palautetta rakastetaan täälläkin päin.


Kesäyöuute

Kello 13.24
Vähän mustemmat hiukset kuin tummasuklaa. Jalat ulottuivat tuskin maahan korkealla baarijakkaralla istuessa, mutta se oli sen arvoista. Kahden pojan kyynärpäät oli isketty tukevasti pöydän vahattua pintaa vasten.
”James.”
”Sirius.”
Kumpikin poika virnisti niin kuin pojat virnistävät siinä iässä. Kumpikin kohotti kermakaljatuoppinsa: juuri ja juuri yhden käden voimalla. Vaahdotetun toffeen värinen juoma melkein läikkyi ylitse, mutta tuurilla tai taidolla, jonka olemassaolosta ei tiedettykään, se päätti pysyä reunojen sisällä.
”Eka kerta.”
”Mitä pitäisi sanoa?”
Lapsenpyöreät silmät, pari ruskeita ja toinen harmaita, tuijottivat toisiinsa mietteliäinä kuin vuosia vanhemmilla konsanaan. Pojat puristivat huulensa yhteen ollakseen nauramatta.
”Jotain hienoa.”

”Missä Remus ja Peter muuten ovat?”


15 punaviinimarjaa
James kyykki viinimarjapensaan vieressä ja noukki punaiseen muoviämpäriin punaisia terttuja. Ne olivat läpikuultavia kuin sormenpäät taskulampun valossa, helppo musertaa mehuksi nyrkissä. Hän kirosi sitä, ettei vielä saanut käyttää taikasauvaa vapaa-ajalla, ja kuunteli kuinka Sirius jutteli naapurintytön kanssa kasvimaan takana. Tytöllä oli vaaleat viattomat letit ja nimenään Evita. Paholaisesta peräisin, oli James useasti väittänyt Siriukselle.

”Minä lähden Ecuadoriin”, sanoi Sirius, kun he makasivat mahallaan sillalla ja uittivat sormenpäitään puron vihertävänruskeassa vedessä.
”Miksi?” James kysyi ja jatkoi hiekkapohjan tuijottamista, yritti nähdä pienten hopeakylkisten kalojen varjoja.
”Kerronko, mitä me teimme Evitan kanssa?”
”No et hitossa.”


Joululomalla Sirius ei enää puhunut tytölle.


Lämpötila +17,5
Viimeiset päivät kiduttivat meitä, riipivät meidän oletettuja sielujamme ja iskivät väsymättöminä neuloja aivoihimme, työnsivät pitkät kalmantuntuiset sormensa paitojemme alle. Aamuisin James söi kuivaa paahtoleipää ja minä oksensin kaakaoni pöydän alle, kun Lily käveli saliin. Yritin nähdä hänet muovisena mannekiinina, mutta miksi se olisikaan onnistunut? Lily oli ihana ihminen ja Jamesin arvoinen.

Minä en.


Läpäisin kokeet paremmin kuin koskaan enkä vastannut Jamesin kummastuneeseen katseen. Remus ja Peter pyydettiin Pottereille kesäksi, viimeiseksi kesäksi.


Eräänä keskiviikkona päätin hukuttaa hölmöt ajatukseni ja yksinkertaisesti työnsin pääni hyiseen sadevesitynnyriin. James juoksi kiskomaan minut pois, ilonpilaaja. Minähän yritin vain virkistäytyä; ai kun taivaalta tulee vettä kaatamalla valmiiksikin?  


19. kesä
Parhaiden ystävien kuuluu rakastaa toisiaan,
pitää hauskaa yhdessä.
Luota minut kuoliaaksi.

Tunnetko sanan ystävänpalvelus?

Uteliaisuus.
Kokeilu ei ole kiellettyä, tai vaikka olisinkin, kukaan ei saa tietää.


Valheita?

Ystävä ei kerro salaisuutta eteenpäin.
Ystävä ei riko lupaustaan.


”Sirius”, sanoi hän. ”Me menemme naimisiin. Lily ja minä.”
Kerrankin hiljaisuus. Sitten: ”Sepäs mukavaa. Arvasin.”
”Sirius?”
”Niin?”
”Minä haluan sinut bestmanikseni.”
Toinen. He maistelivat äänettömyyttä; Sirius veisti siivuja jääkuutiosta, Jamesin ajatuksiin piirtyi kirjava öljyvärimaalaus.
”Tietenkin”, kuului vastaus. Ja hymy, onnea ystäväni.

Ystävyys ei kuole koskaan.
Rakkaus murentuu kuin polttamaton savi

tai venyy kuin tuore pihka.


Sirius muisti kuinka he olivat suudelleet. Etelätuulessa ja hämähäkinseittien tuoksussa.
kuinka sarastuksen aikaan hehkuu graniitti

Kinuski

  • ***
  • Viestejä: 42
    • LJ
Re: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #1 : 09.08.2007 15:44:53 »
Pidin hirmuisesti, kiitos kun olit tarttunut yhteen lempiparituksistani. Olin ensiksi ihan innossani, koska pidän Bright Eyesistä kovasti, ja kukaan ei tunnu tietävän edes koko bändiä... Anyway, en tiedä miten ko biisi on sinua onnistunut tähän inspiroimaan, koska aihe oli aika erilainen minusta. Kuitenkin, tuo tieto vaikutti niin että ajattelin Siriusta luonteeltaan/asenteeltaan sen laulun hengen kaltaiseksi. Palaan tähän myöhemmin. Tai itse asiassa, kun sanot sen biisin inspiroineen niin heti tulee ihan erilainen lähtökohta tulkitsemaan sitä, mitä tällä halusit sanoa.

Pidin erityisesti siitä pienestä absurdista vivahteesta tässä. Et juurikaan selitellyt, et vääntänyt ollenkaan rautalankaa vaan luotat että lukijan mielikuvitus täyttää tyylikkäästi jättämäsi aukot. Se toimii aina tosi hyvin minusta.

Lainaus
Eräänä keskiviikkona päätin hukuttaa hölmöt ajatukseni ja yksinkertaisesti työnsin pääni hyiseen sadevesitynnyriin.
Tämä oli jotenkin hyvin nerokas kohta. Varmaankin jos pitäisi lempikohta sanoa niin se olisi tämä.
Pidin epäterveellisen paljon noista väliotsikoista. Ne tukivat sitä lievää ajatuksenvirtamaisuutta tässä. Esim. tuo osa "Lämpötila +17,5" ei edes kerro yhestä tietystä hetkestä vaan monista päivistä, joten on hauskaa että otsikoidaan nimenomaan lämpötilalla, mikä ei ole voinut mitenkään olla sama koko tuon ajan. Mutta se onkin niin nerokasta. Tulee sellainen olo, että kertoja on ajatelut, että "siinähän ihmettelevät", ja se on juuri tällaisen tekstin hienous.
Välillä myös kertoja vaihtuu, mikä tukee koko fikin yleistä meininkiä.

Ihan oma lukunsa olisi alkaa tulkitsemaan tätä. Minusta tämä kuvaa turhautuneisuutta. Jokainen osa kertoo jollain tasolla siitä, miten Siriuksesta ja Jamesista ei tullut mitään. Hehheh, ehkä mulla vaan soi taustalla Conor Oberstin kertakaikkisen ihana angstisuus, ja Siriuksesta tulee mieleen hänen kaltaisensa rakkaudessa epäonnistunut mies, joka varmasti painuu ryyppäämään tuon viimeisen kohtauksen jälkeen.
Hitto kun pidän kielikuvistasi ja kaikesta. Tässä on aivan ihania kohtia, esim:
Lainaus
Rakkaus murentuu kuin polttamaton savi

tai venyy kuin tuore pihka.
Miten mahtava vertaus! Ja miten vertauksesi eivät sitten kertaakaan olleet kliseisiä! Ja tuossakin, jotenkin kamalan nerokasta jättää tuo välilyönti tuohon.
Koko jutun nimikin on tosi hyvä.
Oikeasti, minusta tuli vähän kuin fanisi. Jos olet kirjoittut enemmänkin niin menen heti lukemaan. Anteeksi ihan surkeasta kommentista, mutta ei ole aikaa panostaa normaaliuteen nyt.

//Ps. Oi voi, lukiessani unohdin, että nuo olivat raapaleita. Liitin ne vahingossa toisiinsa.
« Viimeksi muokattu: 09.08.2007 20:06:31 kirjoittanut Kinuski »
I'm a professional cynic
but my heart's not in it
|LJ|

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 6 235
Re: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #2 : 09.08.2007 19:09:44 »
Oooh.
Ihania rääpäleitä.
On hienoa, miten olet saanut sanottua paljon asioita vähällä sanamäärällä, todella taitavaa.
Lisäksi pojat tuntuvat olevan IC, tyypillisiä "teinipoikia", varsinkin Siriukseen jostain syystä rakastuin.
Tästä tuli tosi kesäinen fiilis ja varsinkin koko juttu punaviinimarjoista sai kaiken tuntumaan monin verroin aidommalta kuin ficit yleensä.
Näin tiivistettynä siis pidin kovasti.

~Violet kiittää

I am enough.
.

Sakura

  • ***
  • Viestejä: 172
Re: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #3 : 08.09.2007 11:29:30 »
Kiitos Kinuski, miten ihana kommentti! Ja oo, ensimmäinen vähän kuin fanini :)

Mutta siis: eipä tuo Lover mua varsinaisesti sanoituksillaan inspiroinutkaan, auttoi vain vähän löytämään tunnelmaa ja otetta. Biisin henki kyllä mielestäni soveltuukin suht hyvin lähtökohdaksi näiden raapaleiden lukemiselle - sanoisin, että etenkin Siriuksen suhteen.

Hmm, mulla on (ollut) joskus tapana selitellä tekstejäni liikaa, nyt olen pyrkimässä siitä eroon, joten on helpottavaa kuulla, jos tässä olen luottanut lukijaan jo. Ja väliotsikot, no, pelkäsin ensin, että ne olisivat liian väkinäisiä, mutta jos ei, niin ei siitä sen enempää. Ihana kuulla myös tulkinnoistasi ja kaikesta, palautteesi ei kuule ole ollenkaan surkeaa, ja mitäs siitä normaaliudesta! (Tosin en huomannutkaan viestissäsi mitään erityisen epänormaalia ^^)

Ja niin, vaikka nämä raapaleita ovatkin, ne ovat hyvin tiiviisti kiinni toisissaan, tai niin mä asian ainakin näen; uskon, etteivät toimisi yksinään ollenkaan.


Violet Baudelaire, kiitän! Kesäinen fiilis, IC:eitä ja teinipoikia, jes ;> Vaikka viimeisessä raapaleessa herrat ovatkin jo siinä kahdenkymmenen kieppeillä, olettaisin.

Punaviinimarjoista koko juttu saikin alkunsa, hyvä siis, jos niillä on jokin (positiivinen) vaikutus tähän.


Plus mahdollisille uusille lukijoille: palautetta toivon vieläkin, kommentit ilahduttavat aina :)
kuinka sarastuksen aikaan hehkuu graniitti

Sanskrit

  • ***
  • Viestejä: 79
  • tilulilulaa
Re: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #4 : 15.09.2007 15:38:27 »
Raapalesarja ja kesä, jotain sellaista, mitä aina joskus kaipaan tällaisina päivinä, kun keskilämpötila on +8 ja taivaalta tulee vettä. Tätä lukiessa tuli kesää ikävä, vaikkei se olekaan minulle se kaikista rakkain vuodenaika, mutta silti. En tiedä, pitäisikö minun olla siitä käärmeissäni. ;D

Tästä tulee mieleen Sophie Tiercen Jos tappaa hämähäkin... -ficci ja sitä kautta tässä on jotain samaa kuin omassa Kesätaivas-pätkässäni, mutta jos verrata täytyy, niin minusta nämä olivat kyllä rutkasti parempia kuin tuo omani! Muutenkin ihastuin raapalesarjoihin joskus viime keväänä, enkä ole kai vieläkään päässyt irti. Jos sen osaa, sataan sanaan saa jotenkin niin järkyttävän paljon tunnelmaa että oksat pois. Sinä ilmeisesti osaat, koska näissä sitä oli. Nämä toimivat yhdessä hienosti, erikseen en osaa sanoa.

Kello 13.24 on mukavan humoristinen ja siinä on hyvä ote, varsinkin lopetus on oivaltava. Kyllähän se ystävyyssuhteen tasosta kertoo todella paljon, jos kokeillaan jotain yhdessä ensimmäistä kertaa, eikä edes pyydetä muita mukaan. Tai ehkä olisi pyydetty, jos olisi muistettu. Johdattelee siis hyvin tämä, tarkoitan.
15 punaviinimarjaa on myöskin hyvä, vaikken oikein osaakaan hahmottaa poikien ikää tässä, mikä taas muissa ficeissä oli jostain syystä helpompaa. Tuo kuvaus siitä, miltä viinimarjat näyttävät on muuten mahti, itsekin niitä poimineena olen ajatellut juuri noin, mutta en olisi kyllä osannut laittaa sitä mihinkään tuolla tavalla. Ihastuin siihen heti. Samoin tuo Siriuksen "Minä lähden Ecuadoriin" tuntui hienolta, kuvaa mielestäni Siriuksen luonnetta hyvin.
Lämpötila +17,5 on sadevesitynnyreineen tunnelmallinen, mutta jostain syystä tämä ehkä tästä sarjasta kosketti vähiten. En kyllä tiedä miksi. Ehkä sen takia, että ficeissä olen vähän allerginen tuolle Siriuksen "olen mustasukkainen Lilylle" -asenteelle, vaikka se sinänsä ihan ilmiselvää onkin. :D Mahdollisesti olisi toiminut paremmin samalla kertojaratkaisulla kuin nämä muutkin?
19. kesä on suloinen, "Luota minut kuoliaaksi" on kauniisti sanottu. Tämä on hyvä lopetus, koska joku vaihe poikien elämässä kuitenkin Jamesin naimisiinmenoon päättyi, niin luulen. Tässä on sellaista lopullisuuden tuntua, hyvä hyvä.

Kiitoksia tästä!

Carolynne

  • A proud Hufflepuff
  • ***
  • Viestejä: 1 338
Re: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #5 : 18.09.2007 21:58:13 »
Sanskrit ehti jo kehumaan kaiken, mitä minun piti ^^ Tykkäsin todella paljon kokonaisuudesta, kauniista kielestä ja parituksesta tietenkin. En ole pitkään aikaan lukenut näitä ficcari-alkuaikojen lempiparejani, mutta J/S se tuntuu iskevän aina vaan ja pitäisi taas aloittaa uudestaan fanittaminen ^^

Tämän kieli oli todella hienoa, jälleen älykästä ja kaunista, ja lukemani ja kommentoimani DH-spoilerficin jälkeen tartuin tähän innolla. En todellakaan joutunut pettymään. Minä olen aina erityisesti pitänyt kirjoitustavasta, joka ei selitä, vaan antaa vapauden tulkita ja ajatella, ja tässä se toteutui. Sai laittaa aivot peliin ja periaatteessa rakentaa upeista sanoista ja lauseista juuri sellaisen J/S:n kuin halusi. Sillä vaikka tämä kuvasi ihanasti tunnelmaa ja poikien yhteisiä hetkiä, varsinaiset tunnekuvaukset jäivät pienemmälle osalle ja erittäin hyvä niin. Oikeastaan vasta ihan lopun suudelmakohta nivoi tämän kirjaimellisesti paritukseksi, vaikka sen nyt saattoi tuolta rivienvälistä lukeakin hyvin. Tykkäsin ratkaisusta, ja kyseinen lause on muutenkin erittäin hieno.

Muita suosikkikohtiani olivat siis Sanskritinkin jo mainitsemat "Minä lähden Ecuadoriin" (niin Siriusmainen kommentti, rakastuin täysin) sekä tuo "Luota minut kuoliaaksi". Ja ai niin, tykkäsin kakkosraapaleen tytön nimestä, ei ihan tavallinen ratkaisu vaan loi enemmän persoonaa sivuhahmoon kuin joku "Mary", ei siis tietenkään sillä, että Mary olisi mitenkään huono nimi.

Kiitän tästä, voit lisätä minutkin faniesi listaan ^^
Carolynne
"Forever may only be twelve days."
"Then we'll take those twelve days, and we'll live twelve lifetimes."

Carolynne

  • A proud Hufflepuff
  • ***
  • Viestejä: 1 338
Re: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #6 : 18.09.2007 21:58:54 »
Sanskrit ehti jo kehumaan kaiken, mitä minun piti ^^ Tykkäsin todella paljon kokonaisuudesta, kauniista kielestä ja parituksesta tietenkin. En ole pitkään aikaan lukenut näitä ficcari-alkuaikojen lempiparejani, mutta J/S se tuntuu iskevän aina vaan ja pitäisi taas aloittaa uudestaan fanittaminen ^^

Tämän kieli oli todella hienoa, jälleen älykästä ja kaunista, ja lukemani ja kommentoimani DH-spoilerficin jälkeen tartuin tähän innolla. En todellakaan joutunut pettymään. Minä olen aina erityisesti pitänyt kirjoitustavasta, joka ei selitä, vaan antaa vapauden tulkita ja ajatella, ja tässä se toteutui. Sai laittaa aivot peliin ja periaatteessa rakentaa upeista sanoista ja lauseista juuri sellaisen J/S:n kuin halusi. Sillä vaikka tämä kuvasi ihanasti tunnelmaa ja poikien yhteisiä hetkiä, varsinaiset tunnekuvaukset jäivät pienemmälle osalle ja erittäin hyvä niin. Oikeastaan vasta ihan lopun suudelmakohta nivoi tämän kirjaimellisesti paritukseksi, vaikka sen nyt saattoi tuolta rivienvälistä lukeakin hyvin. Tykkäsin ratkaisusta, ja kyseinen lause on muutenkin erittäin hieno.

Muita suosikkikohtiani olivat siis Sanskritinkin jo mainitsemat "Minä lähden Ecuadoriin" (niin Siriusmainen kommentti, rakastuin täysin) sekä tuo "Luota minut kuoliaaksi". Ja ai niin, tykkäsin kakkosraapaleen tytön nimestä, ei ihan tavallinen ratkaisu vaan loi enemmän persoonaa sivuhahmoon kuin joku "Mary", ei siis tietenkään sillä, että Mary olisi mitenkään huono nimi.

Kiitos siis, voit lisätä minutkin faniesi listaan ^^
Carolynne
"Forever may only be twelve days."
"Then we'll take those twelve days, and we'll live twelve lifetimes."

Sakura

  • ***
  • Viestejä: 172
Re: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #7 : 29.11.2007 14:55:06 »
Sanskrit, nyt varsinkin tulee kesää ikävä jopa näitä kommentteja lukiessa, kun ulkona on tällä kertaa -5 astetta ja maisema valkoinen (hyvä se kyllä niinkin on <3). Voisinkin mennä etsimään lisää kesätunnelmaa ja lukemaan nuo mainitsemasi fikit, omasi ja Sophie Tiercen ;) Jep, kiitos palautteestasi!

(Niin muuten, kun sanoit, että tuossa toisessa raapaleessa poikien ikä jäi epäselväksi... En tiedä, pitäisikö tätä paljastaa, mutta mulla on näiden raapaleiden otsikoissa eräs kaava, jonka avulla hahmojen iät pitäisi pystyä kunkin pätkän suhteen päättelemään. Nämä numerot, nääs ^^)


Carolynne, toinen fani listalleni, herranen aika? Nythän menee hyvin :D Kiitän suuresti.
kuinka sarastuksen aikaan hehkuu graniitti

NeitiMusta

  • ***
  • Viestejä: 977
  • Hakunamatata
Vs: Kesäyöuute (James/Sirius, K-11, raapalesarja; draamaa)
« Vastaus #8 : 24.07.2009 00:04:30 »
Hehee! Tää oli ihana.
En oikeen tiiä mitä pitäis sanoom uutas ku et tykkäsin. :D Tää oli hirmu suloinen.

Lainaus
”Eka kerta.”
”Mitä pitäisi sanoa?”
Lapsenpyöreät silmät, pari ruskeita ja toinen harmaita, tuijottivat toisiinsa mietteliäinä kuin vuosia vanhemmilla konsanaan. Pojat puristivat huulensa yhteen ollakseen nauramatta.
”Jotain hienoa.”
”Missä Remus ja Peter muuten ovat?”
 
:D Jotain hienoa.. :D

Lainaus
  ”Kerronko, mitä me teimme Evitan kanssa?”
”No et hitossa.”
Joululomalla Sirius ei enää puhunut tytölle.
 
:D Voin niin kuvitella ton tilanteen.

Lainaus
  Lily oli ihana ihminen ja Jamesin arvoinen.
Minä en.
Läpäisin kokeet paremmin kuin koskaan enkä vastannut Jamesin kummastuneeseen katseen. Remus ja Peter pyydettiin Pottereille kesäksi, viimeiseksi kesäksi.
Eräänä keskiviikkona päätin hukuttaa hölmöt ajatukseni ja yksinkertaisesti työnsin pääni hyiseen sadevesitynnyriin. James juoksi kiskomaan minut pois, ilonpilaaja. Minähän yritin vain virkistäytyä; ai kun taivaalta tulee vettä kaatamalla valmiiksikin? 
 
Kyl Siriuski ois ollu Jamesin arvoinen. :DAinakiin mä uskon niin.


NeitiMusta .♥
Kliseiden vannoutunut liittolainen! ♥