Yön usva menee silmiin (S, Sirius/Remus, 12+)

[Melodie]

Nimi: Yön usva menee silmiin
Kirjoittaja: Melodie
Ikäraja: Sallittu
Paritus: Sirius/Remus (mutta aika vähän)
Haasteet: 12+


Hahmot ovat kaiketi jotain 15; Sirius ei ole vielä muuttanut kotoa. Sirius on kutsunut Remuksen kesälomanviettoon, eikä se luonnollisesti ole mikään erityinen huviretki. Remus ei ilmeisesti pysty pitämään käsiään aloillaan (mutta tämä ei tarkoita etteikö hän voisi pitää niitä erossa Siriuksesta!). Sirius on vähän dramaattinen, ja Remuskin varmaan.

--

Yön usva menee silmiin


”Olen ihan virkeä”, Sirius sanoo, näyttäen lähinnä siltä kuin olisi jonkin amfetamiinijohdannaisen vaikutuksen alaisena. Remus huokaisee ja laskee kiven kädestään takaisin ikkunalaudalle, miettien miksi oli suostunut tähän.
”Älä ole noin hapan”, Sirius vaatii maaten vuoteellaan ja roikottaen päätään sen reunan yli. ”Tiedäthän, etten selviäisi täällä ilman sinua.”
”Älä viitsi, sä olet pärjännyt täällä aika monta vuotta ilman minua”, Remus tuhahtaa hypistellen nyt vuorostaan yhtä Siriuksen pusakan haaraniiteistä.
”No joo mutta nyt mun ei tarvitse juosta pakoon kaikkea”, Sirius sanoo suorastaan epäluonteenomaisen vakavana. ”Sinä olet parasta mitä tälle helvetin talolle on koskaan tapahtunut.”
Remus punastuu ja siirtää kätensä niitiltä Siriuksen ranteelle.

Pöllö koputtelee ikkunaa viesti nokassaan. Hetken Remus tuntee halua murhata sen; James onnistuu aina löytämään huonoimman hetken, silloinkin kun ei ole edes paikalla. Sirius sen sijaan heiluttaa viestiä riemuissaan ja kysyy, mitä laittaisi päälleen juhlaan.
”Varmaan sen vihreän kaavun”, Remus vastaa, vaikka itse hän epäilee tuleeko juhlia ensinkään, kun James on puhunut niiden järjestämisestä jo yli vuoden.
”Viedään lahjaksi suolaa”, Sirius suunnittelee täyttä päätä.
”Eihän ne mitkään tupaantuliaiset ole”, Remus lausuu vienosti, mutta Sirius ei kuuntele. Remus sivelee käärmevaakunaa, jonka Sirius on varastanut Regulukselta ensimmäisenä lomapäivänä. Se on viileä.
”Kaikki on vain atomeita”, Remus sanoo, omasta mielestään varsin haaveellisen kuuloisena.
”Tai miten olisi raippa – ja keskittyisit nyt tähän, mitä helvettiä atomi edes tarkoittaa”, Sirius jatkaa pohdiskeluaan, selvästi lainkaan vaikuttumatta Remuksen syvällisistä ajatuksista. Remus tuntee olonsa jotenkin epämääräisen paljaaksi. Epävarmuus tuntuu miltei fyysisenä kipuna. Sirius on jo lähtenyt vaeltelemaan ja kiipeää lopulta ikkunalaudalle seisomaan, melko vaarallisen näköisesti. Usva luikertelee ikkunasta sisään ja Sirius kikattaa.
”Tule sinäkin tänne, älä viitsi olla aina niin hyveellinen”, Sirius sanoo, vaikka Remus ei ole edes väittänyt vastaan. ”Pian on taas pienen pörheän salaisuutesi aika.”
Remus katselee yötä ja huokaisee.

Spoiler: näytä

Sanat:
1. virkeä
2. kivi
3. hapan
4. ilman
5. haara
6. juosta
7. sinä
8. ja
9. viesti
10. murhata
11. juhla
12. vihreä
13. suola
14. vieno
15. käärme
16. viileä
17. atomi
18. raippa
19. paljas
20. kipu
21. vaeltaa
22. usva
23. hyveellinen
24. pörheä
25. yö

[Hopearausku]

Pimeyden voimissa sijaitsevaksi ficiksi tämä oli jollain tavalla todella suloinen! Olihan tässä selkeästi mukana myös sellainen uhkaava alavire, mutta tuli jotenkin fiilis, että tässä nyt varastetaan yhteinen hetki kaiken kaaoksen ja kauhun keskeltä. 

Hahmot olivat ihan omia itsejään, Sirius vähän turhankin energinen ja Remus sopivan turhautunut kaikkeen. Hymähtelin Siriuksen lahjaideoille (ihan loistava tapa muuten ujuttaa mukaan noita sanalistan sanoja!), raippa lahjapaperiin kääräistynä todella olisi mielenkiintoinen yllätys Jamesille Ja Remuksen tarve pyöritellä ties mitä esineitä kädessä oli todella hauska yksityiskohta, olen itse ihan samanlainen. Käsien pitäminen aloillaan on vaan niin hirveän vaikeaa! (Ja hah, eksyihän se käsi sitten Siriuksenkin ranteelle <3)

Voi että, toivottavasti kesä Kalmanhanaukiolla jatkuu ilman suurempia välikohtauksia ja Remus pysyy Siriuksen tukena. Suuret kiitokset tästä lukukokemuksesta!

[Vendela]

Olen sanonut tämän varmaan sata kertaa ja sanon varmaan jokaisen 12+ ficin kohdalla, mutta näissä on jotain tosi kivaa! Siis tämä idea, että kirjoitetaan samoista sanoista on mielenkiintoinen ja ihanaa nähdä minkälaisia tarinoita samoista sanoista saadaan aikaan

Sirius, Remus ja tuo hetki. Todella onnistunut kokonaisuus. Siriuksen energia oli juuri sellaista levotonta, mitä häneltä voi odottaa. Ja Remus omana itsenään hillitympänä ja varautuneenpana. Se, että Remus yrittää peittää tunteitaan oli myös tyypillistä käytöstä hänelle. Samalla jäin kuitenkin miettimään Siriuksen tunteita, olivatko ne siellä, mutta paremmin piilotettuina?

Kiitos tästä,
Vendela