Nimi: Kyyneleitä ja salattuja suruja
Kirjoittaja: Spirit M
Ikäraja: S
Paritus: Bellatrix/Rodolfus, Bellatrix/Voldemort
Tyylilaji: Fluff ja angst
Vastuunvapautus: En omista hahmoja, enkä saa tästä rahaa.
K/H: No, huomasin, etten osaa kirjoitaa mitään muuta kuin fluffyä, joten kirjoitetaan sitten sitä.
Bellatrix silmäili hetken Rodolfusta ja huokasi hiljaa. Mies nukkui levottoman oloisena, ja Bellatrix makasi hereillä hänen vieressään. Bellatrix silitti hiljaa miehensä hiuksia ja painoi kevyen suudelman tämän poskelle.
"Anteeksi, Rodolfus. Minä rakastan sinua, sinuakin. Mutta... Et ole ainoa. Ja rakastan palavammin toista", Bellatrix sanoi hiljaa miehelleen.
"Voi Rodolfus... Minun täytyy mennä." Bellatrix pyyhkäisi kyyneleen poskeltaan ja nousi ylös. Ulkona odotti Pimeyden Lordi.
"Mikä sinulla kesti?". Miehen ääni oli kylmä ja tunteeton. Bellatrix puri huultaan.
"Ei mikään, lordini", hän vastasi hiljaa ja suuteli tätä kädelle.
"Ei sinne." Bellatrix katsoi Voldemortiin hölmistyneenä, mutta suuteli tätä suulle, joutuen hiukan nousemaan varpailleen.
Odotin tätä niin kauan, hän ajatteli,
mutta tämä ei tunnukaan niin hyvältä.