Finfanfun.fi
Harry Potter -ficit => Pimeyden voimat => Aiheen aloitti: Jokuwannab - 31.01.2009 19:10:52
-
// Alaotsikko: Osallistuu viikoittaiseen raapalehaasteeseen.
name: Ongelmilla taivas rajana
author: Jokuwannab
rating: S, eli sallittu
pairing: Paritukseton
genre: Angst, oneshot
disclaimer: Mikään, minkä tunnistat jollekin toiselle kuuluvaksi, ei luonnollisestikaan ole minun. Potterit kuuluvat J.K. Rowlingille.
warnings: Sisältää kuvauksia itsemurhasta.
summary: Kesäkuulumisia vaihtavat noidat ja velhot, savu tukahduttavana katonrajassa ja helakanpunainen Tylypahkan-juna.
A/N: Tulipas siitä sekava. Ajattelin kuitenkin laittaa. Osallistuu viikoittaiseen raapalehaasteeseen (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=4252.0).
words: 326
Ongelmilla taivas rajana
Harry antautui ystäviensä vietäväksi, kun Kings Crossin laiturit jäivät taakse ja eteen avautui aivan toinen maailma; kesäkuulumisia vaihtavat noidat ja velhot, savu tukahduttavana katonrajassa ja helakanpunainen Tylypahkan-juna. Se oli tuttu ja turvallinen näky, näky, jonka hän kohtasi joka vuosi. Ja näky, johon hän oli kyllästynyt ääriään myöten.
Kuudes vuosi oli tuonut Harryn eteen entistä enemmän paineita, se oli ottanut häneltä vapaat illat, se oli ottanut häneltä Dumbledoren. Kaksi liian tärkeää menetystä kahdessa vuodessa, ensin Sirius, sitten Dumbledore. Mikä oli päämäärä, mikä oli päämäärä tässä hulluudessa, johon maailma oli Harryn ajanut? Ei ollut mitään mieltä vain katsella, kun tärkeät ja läheiset ihmiset, joita olit hoivannut ja ajatellut, kuihtuivat silmiesi edessä kuoliaiksi. Jo ensimmäisestä lukuvuodestaan Tylypahkassa Harry oli oppinut, ettei kannata odottaa mitään hyvää ilman pahuutta. Ja pahuudet, joita olet itse tehnyt, kostautuivat moninkertaisina takaisin. Karman laki, sanoisi Hermione. Kohtalon ivaa, sanoisi Ron.
Velhomaailma oli ottanut Harrylta kaiken sen pois, minkä se oli hänelle ensin antanut. Se oli antanut hänelle onnen; se oli viety pois. Se oli antanut hänelle kodin; sekin vietiin pois joka kesä. Se oli antanut hänelle läheisiä; se alkoi napsia niitäkin, yhden kerrallaan, kuin sanoen: ”Älä kiinny tuohon ihmiseen, tai kuolet.” Ja ihmiset, hyväuskoiset ja naiivit, luulivat yhä että Harry oli sankari, että hän ryntäisi mielellään taisteluun huulet hymyssä ja voittaisi. Kukaan ei ollut koskaan kysynyt, halusiko hän edes tietää olevansa velho. Kukaan ei ollut maininnut, että jos Harry olisi kuollut vauvana, tätä tuskallista tietä ei olisi ikinä tarvinnut astella savu silmissä ja piikit kantapään ihoon upoten. Jokaisen liikkeen ivallisuus paistoi puisissa pinnoissa ja kaikui kivisissä seinissä.
Tätä kaikkea Harry oli joutunut miettimään kesällä, ollessaan lukittuna Dursleyjen kotitaloon, joka sekin tuntui nauravan hänelle. Tällaisia asioita hän yritti selventää kirjoittamalla niitä kirjeisiin, joita ei koskaan lähetetty. Tapahtuneet ja tapahtumattomat asiat kummittelivat Harryn päässä, kiusaten häntä päivin öin. Harry ei kuitenkaan koskaan valittanut kenellekään. Hän ei purkanut vihaansa kehenkään viattomaan ihmiseen, jolla ei ollut aavistustakaan hänen kärsimyksistään. Hän oli keksinyt oman tavan purkautua kerältään sotkuiseksi lankakasaksi. Ihmiset eivät tienneet siitäkään, eivät tienneet tai välittäneet piikeistä kantapäissä. Vain piikit itse tiesivät.
Huokaisten hän kääntyi, halasi Hermionea ja Ronia, odotti, että he lähtisivät junaan. Kun pillien vihellykset olivat loppuneet, hän juoksi junan eteen ja väki vilauksen punaista.
-
Ohh, tosi hyvin kirjoitettu!
words: 326
Eiks raapaleessa ole tasan sata (tai jos on tuplaraapale niin 200) sanaa? :O
//tuli valituksia lyhytsanaisista kommenteista, joten muoksin tähän nyt hieman sisältöä:
Angstista tekstiä on aina toisinaan ihana lukea, ja vaikka en ole edes angstituulella, niin tämä kolahti.
Karman laki, sanoisi Hermione. Kohtalon ivaa, sanoisi Ron.
Todella aito kohta, aivankuin aitoa Rowlingia lukisi!
En nyt oikein saa tähän mitää rakentavaa kommenttia, pidin kumminkin suuresti.
Kiitos tästä :p
-
Päksylle kiitokset kommentista. Mukavaa että pidit ficistäni : >
Raapaleessa tosiaan on sata ja tuplassa kaksisataa sanaa. En nyt tiedä, miksi laitoin nuo sanojen määrät tuonne, ehkä se oli muistutus siitä, että pitää tehdä pitempiä ficcejä jatkossa : D
-
Hyvin kirjotettu, lopussa vähän pelästyin (/kauhistuin) Tunteet oli hyvin kuvattu.
-
Tack för din komment, teinirinsessa (:
-
Stalkkaajien ficcipiiristä iltaa! Tämä siun ficcisi oli tosiaan valittu tuonne ficcipiiriin tälle viikolle luettavaksi, joten päätin nyt tässä iltaisella kipaista jotakin kommentoimaan. :) Ja tämä olikin kyllä varsin mielenkiintoinen ficci, hyvässä mielessä. Oli kiva lukea pitkästä aikaa jotakin parituksetonta, se on ihan kivaa vaihtelua kaikkien muiden ficcien seassa.
Mitenköhän saisin aloitettua tämän kommentin jotenkin järkevästi? No, voisin näin aluksi mainita jotakin henkilöistä. Miusta se oli ihan kiva, että olit päättänyt kertoa Harrysta ja tämän ajatuksista oman asemansa suhteen. Sitä ei ehkä tule itse niin kovin usein ajateltua, ja oli ihan kiva lukea tällainenkin näkökulma tähän asiaan. Jotenkin se Harryn näkökulma jää yleensä vähän vähemmälle huomiolle, sitä ei ehkä pidetä niin kiinnostavana. Tätä tekstiä oli kuitenkin varsin mielenkiintoista lukea! Itseäni alkoi melkein käydä sääliksi Harrya tässä ficissä, toinen kun tuntui olevan niin hukassa yksinään, mikä tuli myös lopussakin huomattua. Tekstin tapahtumien kuvailu oli onnistunutta, jotenkin se tunnelma välittyi minulle lukijana hyvin. Kaikki se Harryn ahdistus ja epätoivo tuli hyvin tekstistä esille, itse sain siitä ainakin kiinni. Eikä tämä nyt minusta niin kovin sekava ollut, mitä itse epäilit tuolla A/N:ssä. Minä ainakin sain hyvän kokonaiskuvan tekstistä.
Karman laki, sanoisi Hermione. Kohtalon ivaa, sanoisi Ron.
Joku taisi jo ennen minuakin tämän kohdan lainata, mutta siitä huolimatta halusin lainata tämän uudelleen. Tämä vain sopi jotenkin niin hyvin Roniin ja Hermioneen, että melkein naurahdin.
Tuo lopetuslause sai kyllä minulla rehellisesti sanottuna sydämen sykähtämään. Jotenkin se tuli kovin yllättäen, mutta kuitenkin niin aidolla tavalla. Hieno lopetus. Kiitän vielä kerran tästä ficistä!
-
Vanilje, kiitos kommentista! Vai stalkkaajien ficcipiiri...? Kuulostaa uhkaavalta! Ei vaan, hyvä että pidit!