Finfanfun.fi
Originaalit => Sanan säilä => Aiheen aloitti: lindor - 15.06.2012 00:44:22
-
Kirjoittaja: lindor
Ikäraja: S
Genre: proosa, tajunnanvirta
A/N: muistoja henkilöstä, jota joskus kutsuin parhaaksi ystäväkseni
Olin kuulemma hänen serkkunsa näköinen, kun syljimme hammastahnan kuistilta yömekoissa. Mökillä ei ollut käärmeitä, koska oli niin paljon muurahaisia.
Me puhdistimme vesimittareilta punaiset punkit. Kuikan laulu – iholta haihtui vesihöyryä, kun pulahti saunasta järveen. Höyryvanat kohosivat hitaasti punaista auringonlaskua vasten.
Sisällä lauloin enkä saanut unta kun hyttynen etsi uhria. Söimme kaiken suklaan. Henrietan äiti oli vihainen, mutta Henrietta ei ollut minkäänlainen. Takapihalla äiti heitti roskat kalojen hautausmaalle marjat siivottuaan. Löysimme kaadetun puun sisältä värikkään toukan, Mikael oli kaatanut lepän moottorisahalla. Meillä kesti kaksi tuntia sisustaa karamellipurkki Teuvolle sopivaksi. Sillä välin Mikael oli murskannut sen kengällään kuistiin.
Emme vieneet barbeja ulos. Henrietan sisko nauroi, kun löin pääni pöytään. Hänen jäljiltään oli aina kaapissa vähärasvaisia snackseja.
Me lauloimme huussipolulla ”Teuvo, o-o-o!” Käytiin kahvilla naapurissa.
Radiossa selostettiin formulaa, kun ajoimme Jyväskylään, eivätkä Leevit soittaneet. Räikkönen oli vaihtanut tallia. ”McLarenissa on liian painava moottori”, Henrietta oli kuullut isältään. Ohitsemme ajoi auto hätävilkut päällä. Olivat kai menossa synnyttämään.
-
Henrietan äiti oli vihainen, mutta Henrietta ei ollut minkäänlainen.
Tuon kohdan vuoksi haluan kommentoida. En osaa sanoa tuosta virkkeestä mitään järkevää, muuta kuin että se on ihan loistava ja ihastuin siihen.
Tää on jotenkin jännä teksti. Tykkään tällaisesta tyylistä sinänsä, mutta olen silti iloinen, ettet kirjoittanut tästä pidempää. Lyhyeen tekstiin tuollainen asiasta toiseen hyppiminen sopii, mutta pidemmässä se saattaa häiritä lukijaa liikaa.
Tässä oli hienoja oivalluksia, joista tykkäsin. Juurikin tuo ensimmäinen lainaukseni, mutta myös toukka nimeltä Teuvo ja myöhemmin Leevi and the Leavingsin laulaminen (huussipolulla! ihana). (ja tykkäsin myös Jyväskylän mainitsemisesta, koska haha, lempikaupunkini.)
Kiitän tästä. Musta ois kyllä kiva kokeilla lukea sulta jotain pidempääkin.
-
Kiitos! Olen tosi otettu kaikesta palautteesta, etenkin noin positiivisesta :)
Viime aikoina olen tosiaankin keskittynyt lyhyisiin, tajunnanvirtamaisiin/"moderneihin" teksteihin. Nyt kun sanoit, muistin kyllä yhden, eh, liian monen vuoden takaisen pidemmänkin novellin. Voisin laittaa senkin alun näytille ja katsoa kiinnostuisiko kukaan lukemaan jatkoa. :) Espanjalainen kissa -nimellä löytyy hetken kuluttua jos hyvin käy.
Jyväskylä lempikaupunki? Toi oli mulle jokseenkin ennenkuulumatonta. :D Ei silti, se tulee aina olemaan mun sydämessä myös tärkeä vaikken sitä enää kodikseni tunnekaan. En tosin mitään muutakaan paikkaa.
Mutta juu, kiitos vielä :)