Finfanfun.fi
Harry Potter -ficit => Hunajaherttua => Aiheen aloitti: elvira - 26.11.2007 18:42:49
-
Nimi: talviaamu kaksin
Kirjoittaja: elvira
Ikäraja: S // Kaapo lisäsi ikärajan alkutietoihin.
Genre: twincest, fluff, slash
Paritukset: George/Fred
Diskleimeri: hahmot omistaa J. K. Rowling. minä huvittelen
Varoitukset: insesti
Yhteenveto: george herää rauhalliseen talviaamuun rohkelikkotornissa.
A/N: yksinkertainen on kaunista .D kaikenlainen palaute piristäisi minua
// Scarlett lisäsi varoituksen insestistä
talviaamu kaksin
George yritti vielä laiskasti tarttua kiinni karkaavan unen repaleeseen, mutta se häilyi jo ulottumattomissa. Oikeastaan hän tunsi olonsa varsin virkeäksi vaikka he, kaikki Tylypahkaan joululomaksi jääneet rohkelikot, olivatkin taas edellisenä iltana istuneet myöhään yöhön asti rohkelikkojen oleskelutilan upottavissa laiskanlinnoissa vuoroin räjähtävää näpäystä pelaten vuoroin vain iloisesti rupatellen ja loman ihanasta joutilaisuudesta nauttien.
Vaikkei George unta enää tavoitellutkaan hän piti kuitenkin edelleen silmänsä suljettuina ja nautti raskaan untuvapeittonsa lämmöstä sekä talviaamun hiljaisuudesta, jonka rikkoi vain hänen viereisessä pylvässängyssä hiljaa unissaan tuhiseva kaksoisveljensä.
George nautti tavattomasti joululomista Tylypahkassa. Vain loma-aikoina hän ja Fred saivat olla vapaammin toistensa lähettyvillä. Muulloin kaiken täytyi aina tapahtua raivostuttavan varovaisesti! Heidän ensimmäisenä Tylypahkan vuotenaan Vorolta pihistämänsä erikoinen kartta oli osoittautunut erityisen hyödylliseksi. Ei tarvinnut jatkuvasti kuulostella oliko joku nousemassa portaita ylös tähtitorniin, jonka eräästä ikkunasyvennyksestä oli muodostunut tavanomainen paikka heidän kahdenkeskisille hetkilleen. Mutta vaikka he olivatkin viettäneet monia mieleen jääneitä hetkiä tuon ikkunan ääressä ei George tuntenut paikkaan niin suurta kiintymystä etteikö olisi milloin tahansa vaihtanut karttaan vilkuilua ja kylmää kivistä ikkunapenkkiä johonkin edes pikkiriikkisen miellyttävämpään.
Myös tänä joululomana kaikki heidän huonetoverinsa olivat (onneksi) matkustaneet koteihinsa ja koko makuuhuone oli yksin hänen ja Fredin käytössä. Laulun säe ainaisesta joulusta luikahti pisamanaamaisen pojan mieleen ja hän ei voinut olla virnistämättä leveästi ajatukselle.
George siirsi peiton pois päältään ja nousi sängyllä istumaan. Eihän hän siihen koko aamuksi tahtonut jäädä makaamaan. Lämpimän peiton jälkeen tornihuoneen ilma tuntui viileältä paljasta ihoa vasten. Ristikkoikkunan takana valkenevassa aamussa näkyi kuinka taivaalta hiljalleen pyörteili lunta.
George nousi kurkistamaan ikkunasta Tylypahkan talviselle pihamaalle. Heidän vauhdikkaan lumisodan tuoksinassa tuhoamansa lumilinnan muurit näyttivät nyt kovin matalilta. Poika naurahti eilisen lumipesun muistolle. Jospa vieressä kovaäänisillä huudoilla heitä kannustaneet Ron, Ginny, Harry ja Hermione olisivat vain aavistaneetkaan mihin hän ja Fred olivat antaneet kättensä kulkea lumessa niin ankarasti painiessaan. Tuollaisissa hyväilyissä, joita he toisten nähden, mutta näiden mitään kuitenkaan tajuamatta, usein vaihtoivat tunneilla tai veljellisyyteen verhottuna huispausharjoitusten jälkeen oli kyllä kihelmöivän jännittävä puolensa, mutta ei niitäkään ikuisesti jaksanut.
George, jonka punainen tukka oli vielä unien jälkeen hieman pörröllään, kulki ikkunan luota huoneen poikki puiselle ovelle ja kiersi suurta avainta hiljaa sen lukossa. Hän asetti vielä tuolin selkänojan ovenrivan alle niin ettei edes kukaan innokas alohomora-loitsun ystävä pääsisi häiritsemään rauhallista aamua. Tosin siitä tuskin olisi hetkeen pelkoa sillä koko rohkelikkotorni tuntui yhä uinuvan sikeästi.
George kulki takaisin huoneen toiseen laitaan veljensä sängyn luo. Vuoteessaan syvässä unessa makaavasta Fredistä näkyivät vain kasvot ja palavan punainen tukka, sillä tämä oli vetäissyt untuvapeitteen tiukasti hartioidensa yli. Poika näytti niin hellyyttävältä siinä syvässä unessa poski vasten tyynyä tuhistessaan. Hieman ilkikurinen hymy, mikä tämän kasvoilla yleensä karehti, ei koskaan hävinnyt kokonaan edes nukkuessa.
George istahti varovasti sängyn reunalle ja siirsi pisamaiselle nenälle valahtaneen hiustupsun varovasti pois kaksosensa kasvoilta. Joskus tuntui suorastaan liian pakahduttavalta miten paljon hän veljeään rakasti. Niin oli aina ollut eikä hän voinut kuvitellakaan toisin.
"Huomenta" urahti veljensä kosketukseen herännyt Fred lempeästi. "eikai me vielä herätä?" hän jatkoi silmät yhä unessa ja raotti tummanpunaista peittoa. George kömpi veljensä viereen eikä voinut samalla olla hymyilemättä tämän kutkuttavan käheälle aamuäänelle. Fred kietoi oikean kätensä tiukasti hänen ympärilleen.
"Ei. Ei nyt vielä" George vastasi. Fredin paljas rintakehä tuntui laittoman hyvältä painautuessaan lämpimänä hänen selkäänsä vasten. Viimeksi kotona hän oli saanut vuoteessa käpertyä tuon niin tutun pojan syliin. George värähti tuntiessaan veljensä pehmeiden huulten kosketuksen niskassaan. "Ei vielä pitkään aikaan" hän jatkoi kuiskaten.
-
Oi, kuinka ihanaa fluffya! Salailun vaikeus jää usein hieman taka-alalle G/F-ficeissä, plussaa siitä että sitä oli tässä. Kirjoitusvirheitä oli aika paljon, tarkistaminen pariin kertaan ennen postaamista saisi varmasti nekin poistettua. Ikäraja oli myös turhan ankara, eihän tuossa edes kunnon suudelmaa vaihdettu ;) Jotain kiihkeämpää olisin kaivannut, mutta ei niin mitään valittamista. Kiitos, piristit päivääni.
-
Oi, olipas tämä kerta kaikkiaan ihanan vaaleanpunainen. Tässä on sellaista juuri heränneen laiskuutta ja raukeutta, joka vetoaa, itse kun oikein mielelläni tykkään vaan venyä sängyssä heräämisen jälkeen ja ajatella kaikkea tai ehkä vielä nukahtaa uudelleen. Jostain syystä huutomerkkien paljous häiritsi minua, se tavallaan söi tuota laiskaa tunnelmaa. Mutta aivan ihana paketti, kiitoksia tästä.
-
Nyt on kyllä ison awwwin paikka <3 Oi,tämä sisälsi jo melkein epäterveellisen määrän fluffia. Ihanan raukeaa,eläydyin täydellisesti kylmään tornihuoneeseen ja peiton lämpimyyteen. Rupesi melkein tekemään mieli itsekin ryömiä peiton alle koneen kanssa. Tosin kyllä mäkin mielummin sänkykumppanikseni valitsisin Fredin kun tän koneen. :,DD
-
Ihana aamuinen tunnelma. Tuollaiset aamut ovat juuri parhaita, kun ei ole minnekään kiire. Mukavaa kuvailua ja kerrontaa, haluan kohta itsekin tuonne nukkumaan.. :) No kuitenkin, kiitos tästä, tykkäsin.
-
Oikein suloinen fluffy (: Yleensä en lue näitä, joissa sukulaiset ovat keskenään, mutta nykyään olen jo alkanut tottua ajatukseen (:
Mutta mitähän rakentavaa tähän nyt sitten voisi sanoa.. eipä oikeastaan mitään anteeksi nyt vain : D
- unrealistic -
-
Uiuiui, kuinka söpöä <3 Itse tykkään Fredistä ja Georgesta suunnattomasti, mutta en yleensä lue heistä yhdessä (: Mutta tämä oli ihana fluffyficci josta todella tykkäsin <3 awws.
Shute
-
Mahtavaa kuvailua, todellaki. Mä eläydyin tekstiin tän ansiosta ihan täydellisesti. Muutenki oli kirjotustaito- ja tyyli kohallaan, mistään ei oo valittamista.
Ja aww mitä fluffia, tän lukemisesta tuli niin hyvä mieli (: Kiitos !
-
tämä oli todella ihana ficci!
F&G paritus on mielestäni aika suloinen ja
tämä on ehdottomasti sieltä suloisemmasta päästä.
-kelmi
-
sulonen fic ja ehottomasti yks mun lemppariparituksista♥ mut se jäi häiritsee et jos esim. siinä lumisodas oli harry ja ronkin mukana nii miksei ne sit kans nuku fredin ja georgen kaa siel makuusalis? :O siis et missä ne sit nukkuu...
-
Aww... :D Tosi sulonen <3 Fred ja George on mun mielest ihan parhaita ja vaik en yleensä lue tälläsii perheensisäisii suhdejuttuja ni tää oli tosi hyvä :) Mä tykkäsin tosta sun kirjotustyylistä kun siinä oli paljon kuvailua ;)
Love: Desbina
-
Nyt tuli kyllä stalkattua jonkun perässä, jota en muista, ja päädyin tähän ficciin ihan jo tuon Rehtorin kansliassa käydyn ikärajakeskustelun takia. Tämä oli suloinen ja tämän myötä muistan taas kirkkaasti, miksi fiktiivinen insesti oli aikoinaan niin kovasti omassakin suosiossa. Mikä olisi suloisempaa kuin rakkaus ihmisen kanssa, joka tuntee sinut läpikotaisin ja on aina tuntenut? Sillä ei ole mitään tekemistä realismin kanssa, mutta fiktiolla ei tarvitsekaan olla. Siksi fiktio on fiktiota, että siihen voi kirjoittaa muutakin kuin realismia.
Tässä oli myös hyvin surullinen pohjavire, jos ajattelee sitä jatkuvaa piilottelua ja pelkoa siitä, että joku saa tietää.
-
Awwww :3 sulonen ficci :3 <3