Finfanfun.fi
Harry Potter -ficit => Godrickin notko => Aiheen aloitti: Sussupaa - 06.03.2012 20:45:43
-
Nimi: Those Nights
Kirjoittaja: Sussupaa
Genre: drama
Ikäraja: S
Disclaimer: Rowling omistaa hahmot ja paikat, lainailen niitä vain vähän. Kappale on Skilletin :)
Summary: Remus muistelee Tylypahkan vuosiaan.
A/N: Idean sain ihan vain biisiä kuunnellessani. Sanat ei välttämättä saa aivan sitä tunnelmaa, joka tulee kun kuuntelee tota biisii, että jos haluaa saada kunnon tunnelman nii biisi vaan soimaan :)
Those Nights
I remember when
Muistan, kuinka olimme pieniä ja viattomia. Istuimme aina takan edessä, meillä ei ollut mitään murheita murehdittavanamme.
We used to laugh
About nothing at all
Sirius ja James pelleilivät aina. Nauroimme heille. Emme voineet olla tuntiakaan nauramatta.
It was better than going mad
Viimeisinä vuosina Siriuksella oli aina joku nuori nainen kainalossaan. Peterillä harvoin. Minulla ei koskaan, mutta se ei haitannut.
From trying to solve all the problems we're going through
Forget 'em all
Sirius ja Peter lähtivät monesti metsästämään itselleen seuraa. Jäin Jamesin kanssa kahdestaan makuusaliin. Olin ainoa, joka huomasi Jamesin olevan sisimmiltään masentunut. Muistan, kuinka monesti Lily antoi Jamesille pakit, silti poika vain jaksoi yrittää.
Cause on those nights we would stand and never fall
Together we faced it all
Sitten, eräänä yönä, James ryntäsi makuusaliin innoissaan. He olivat tulleet partioimasta Lilyn kanssa, ja Lily oli kertonut olevansa ihastunut Jamesiin.
Remember when we'd
Stay up late and we'd talk all night
In a dark room lit by the TV light
Nousimme kaikki istumaan sängyillemme, ja vain juttelimme. Juttelimme elämistämme. Mitä olimme tehneet, mitä teemme ja mitä tulemme elämässämme tekemään.
Through all the hard times in my life
Those nights kept me alive
We'd listen to the radio play all night
Sirius aikoi elää tulevaisuutensa yksin, nousta korkealle. Hän ei halunnut ketään estämään itseään. Hän ei halunnut perhettä, jonka hänen sukunsa tulisi hylkäämään.
Didn't want to go home to another fight
Through all the hard times in my life
Peter ei tiennyt tulevaisuudestaan mitään. Hän oli, ja tuli aina olemaan perässä kulkija.
Those nights kept me alive
James halusi Lilyn. Ja lapsen. Ja lapselle hän antaisi nimeksi Harry.
I remember when
We used to drive
Anywhere but here
Aina täydenkuun aikaan lähdimme seikkailemaan. Susi, koira, hirvi ja rotta. He pitivät yhtä, ikuisesti.
As long as we'd forget our lives
We were so young and confused that we didn't know
To laugh or cry
Pidimme hauskaa. Olimme nuoria, vallattomia, ajattelemattomia. Oman nerokkuudemme lumoissa.
Those nights were ours
They will live and never die
Together we'd stand forever
Olimme kelmit. Päätimme, ettei kukaan voisi koskaan erottaa meitä. Ikinä.
Those nights belong to us
There's nothing wrong with us
Nykyään, olemme eronneet. Valamme epäonnistui. James on kuollut. Sirius on kuollut. Peter on pettänyt meidät, ja kuollut. Ja minä, elän yksin. Eristettynä kavereistani, ikuisista ystävistäni.
I remember when
We used to laugh
Vain nuo yöt pitävät minut voimissani. Hengissä.
And now I wish those nights would last
Mutta hirvi, koira ja rotta elävät yhä. He elävät muistoissani, ajatuksissani. Ikuisesti.
-
Ihana!
No, toisaalta kyllä vaikka kuinka surullinen...
Sovitaanko, että tää on sellasseen haikeen ilosen surullinen!?
Joo, mut siis ficissä tulee musta hyvin esiin se, kuinka läheisiä ystäviä kelmit aikoinaan oli. Sekä se, miten ne piti yhtä ja jako kaiken jne.(Kunnes tuli joku ääliö nimeltään Voldemort joka päätti tappaa ne kaikki...) Sitten tossa lopussa oli niin surullista kuinka Remus tajuskin olevansa ainut elossa oleva kelmi! Se on oikeesti niin epäreilua kun Rowling päätti tappauttaa (liekö tuo äskeinen edes sana) kaikki kelmit!
Joo, mut ei eksytä aiheesta. Musta tää oli tosi ihana vaikka pikkasen surullinen sellanen!!!
-
Midnight, kiitos kommentistasi :)
yritin just hakee tähä sellasta haikeeta tunnelmaa, että hyvä ku onnistu (: ja kiva ku tykkäsit! :)
Remus on kyllä iha raukka ku se on viimine elossa oleva kelmi..
-
Ihana, kiitos kovasti! Biisi sopi tähän loistavasti ja Remus oli ihana. Vikan lauseen jälkeen meinasin purskahtaa itkuun. Minusta tämä oli loistava ficci kelmien väleistä, eikä mikään kliseekökkö. Rakastan.
-
Kiitos Maww ihanasta kommentista!(: ehen toki ole kommenttiriippuvainen..
kiitos kovasti, en osaa sanoa muuta (johtunee osaksi kellon ajasta), mutta hienoa että pidit!(:
-
Ihana ficci ja kappale ehdottomasti myös! Yksin lempibiiseistäni ja vieläpä hyvin sovitettuna tähän ficciin niin nam. :'3
Kuten on jo sanottu, niin tunnelma välittyi tosi hyvin - Remuksen haikeus ja suru, toisaalta hymy kun hän muisteli "yhteisiä aikoja". Midnightia lainaten; miksi sitten tuli Voldemort joka pilasi kaiken? No, joka tapauksessa tosi hyvin kirjoitettu, ei tökkinyt tms. Alussa minua välillä hymyilytti, mutta lopussa se hymy sitten hiipui Remuksen ajatusten myötä.
Vain nuo yöt pitävät minut voimissani. Hengissä.
Kiitos!
-
Zam, kiitos kommentistasi!(: hienoa kuulla, että joku muukin tykkää Skilletistä!
no joo asiaan.. olen todella iloinen, että tykkäsit tästä ficistä(:
tää vastaaminen on jotenki hirveen vaikeeta, mutta pointti varmaa tuli selväksi :)
-
onski, kiitos kommasta! En todellakaan osaa vastaa kommentteihin ja tuntuu että kaikki vastaukset ovat samanlaisia :D
mutta taas asiaan..kiva että tykkäsit ja ymmärsit ficin tarinanpoikasen :)