Finfanfun.fi
Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) => Toinen ulottuvuus => Aiheen aloitti: mariamo - 30.01.2010 16:22:46
-
Ficin nimi: Hate, passion and love.
Kirjoittaja(t): Mariamo
Beta: Chewy, kiitos hänelle. :-*
Fandom: Twilight
Tyylilaji/Genre: Drama, Romance, Fluff, Humor
Ikäraja: K-11
Paritus: Edward/Bella ja muut normit.
Yhteenveto: Edward on kuuluisa näytteljä, mutta jostain syystä päätyykin Bellan kanssa samaan leffaan. Harmikseen kumpikaan ei pidä toisistaan
Varoitukset: Kiroilua? :D
Luku 1. Paniikkihäiriö?
”Lähden nyt lounaalle. Haluatko jotain?” Kysyin avaten ovea.
”Kahvi olisi ihan jees”, Alice mutisi järjestäen shampoopulloja.
”Okei, tulossa on”, sanoin hymyillen. Astuin ovesta ulos aurinkoon. Asetin aurinkolasit silmille, pöyhin hieman hiuksiani ja lähdin hymyillen kävelemään kohti lähikahvilaa, RosEmia.
Kahvilan omistivat kaksi parasta ystävääni. Rosalie Cullen ja Emmett McCarty. Olimme kaikki lapsuuden ystäviä, minä, Alice, Rosalie ja Emmett. Emmettin ja Rosen yhteinen unelma oli perustaa oma kahvila. Nyt niillä oli oma ihana kahvila-ravintola. Minun unelmani oli perustaa kampaamo, vaikka en tarvitsisi töitä. Isäni, Carlisle oli maailmanlaajuinen elokuva-ohjaaja. Alice tosin halusi oman design liikkeen. Alice oli aina ollut hyvä vaatesuunnittelija. Kumpikaan ei pystynyt hoitamaan liikettänsä yksin joten päätimme yhdistää liikkeemme. Tosin Alice työskentelee enimmäkseen kampaajana, mutta suunnittelee siinä oheella myös vaatteita. Enimmäkseen kylläkin kuuluisuuksille. Itse en tosin viettänyt kovin paljon aikaa kampaamolla, koska työskentelin isäni studiossa osa-aikaisena elokuva-ohjaajana. Olin myös hakenut roolia yhteen rakkauskomediaan.
Haettuani kahvit palasin takaisin liikkeeseen. En jaksanut jäädä kahvilaan, koska Emmett vain pilkkaisi minua. Kaupungillakaan ei ollut mitään tekemistä, koska kadut olivat jostain syystä täynnä teinityttöjä. Yritin kävellä hitaasti jotta saisin edes jonkin verran rusketusta iholleni. Parikymmentä metriä kauempana kadun olivat vallanneet avaruusoliot, no ei ihan avaruusoliot vaan kirkuva teinityttöjoukko. Yhtä pelottavaa sekin. Jokaisella tytöllä oli kädessään kamera.
”Mitä tuolla tapahtuu?” Yritin udella ohikulkijalta.
”Tuolla on joku Edward”, nainen lausui nimen halveksien. ”Joku näyttelijä”, nainen lopetti lauseen kylmästi.
”Ki-kiitos”, änkytin vastauksen. Nainen jatkoi matkaa päätään pudistellen, jatkoin itsekin matkaa, tosin järkyttyneenä. Saattaako Edward olla se Edward, Edward Masen? Jokaisen teinitytön päiväuni? I’m more than you- leffan näyttelijä? Isän asiakas? Toivotaan, että ei. Meillä meni muutama vuosi sitten Masenin kanssa sukset hieman ristiin. Eikä vain hieman. Masen haukkui minua aivottomaksi kääpiöksi ja minä häntä aivottomaksi wanna be näyttelijäksi. Myös hieman rumempia sanoja lenteli, eikä vain sanoja.
Kävelin mahdollisimman hitaasti tyttölauman ohi, yrittäen kurkkia oliko henkilö pahin painajaiseni. Ei ehkä ihan pahin, olihan hän sentään hyvännäköinen. Söpösti sotkussa olevat kupariset hiukset, sisältäen hieman kultaisia vivahteita. Houkuttelevat punaiset huulet ja koukuttavat vihreät silmät. Ei, Bella, mitä sinä oikein ajattelet? Kyllä hän oli pahin painajaiseni. Jatkoin matkaa kampaamolle melkein juosten. Yritin päästä pakoon todellisuutta. Astuin liikkeeseen selkä edellä, silmät kiinni Edwardissa, nyt kun hän oli päässyt hieman pakoon tyttölaumaa. Hän oli kävelemässä suoraan kohti.. MINUN KAMPAAMOA? Mitä asiaa hänellä olisi tänne?
”A-A-A-ALICE!” Sain taas kerran änkytettyä – oliko minulle tulossa änkytysvika - tosin nyt änkytin hieman liian kovaäänisesti.
”Olen täällä, ihan vierelläsi. Ei tarvitse huutaa”, kuului nyrpeä ääni takaani.
”Ti-tiedätkö ku-kuka tuolla ulkona on?” Sain sanottu änkytykseltäni. Töistä päästyäni minä todellakin soittaisin puheterapeutille.
”Totta kai?” Alice sanoi hieman kysyvästi, samalla tarkastaen minua huolestunut ilme suloisilla kasvoillaan. ”Kuka nyt ei tietäisi? Kaikkihan nyt tietävät, että ulkona on Edward Masen, jos ei sitten ole kasvanut kiven alla esimerkiksi niin kuin sinä.” Alice jatkoi toruvasti, yrittäen pidättää nauruaan.
”Ky-”, en ehtinyt lopettaa lausetta, kun Alice keskeytti minut mietteliäs ilme kasvoillaan, selaten varauskirjaa.
”Sinulle on tulossa viidentoista minuutin kuluttua miesasiakas. Nimeä ei lue varauskirjassa. ”
”Mi-”
”Siihen on varattu neljäkymmentäviisi minuuttia, joten hänellä on varmaankin pitkät hiukset”, Alice jatkoi purskahtaen nauruun.
”Ei mi-”
”Sen jälkeen sinun pitää mennä studiolle. Carlisle sanoi, että pääsit koekuvauksiin johonkin leffaan. Kello kahdeksaksi olen varannut sinulle hieronnan ja manikyyrin. Yritä ehtiä sinne, koska olen tehnyt varauksen eteen paljon töitä”
”En mi-”
”Bella! Onko sinun pakko keskeyttää minut jatkuvasti?” Alice näytti siltä että oli valmis hyökkäämään kimppuuni.
”Sinä se-”
”TAAS!” Alice huudahti entistä vihaisempana. Olin esittämässä vielä vastalauseen, mutta Alice kohotti sormensa. Oli minun kannalta parasta olla hiljaa.
Olin kokonaan unohtanut kahvit. Ojensin Alicelle maitokahvin. Itselleni olin ostanut vadelmacapochinon. Alice rauhoittui heti kun oli saanut pari hörppyä kahvia. Juttelimme hetken muodista, tai Alice selitti minulle muodista. Ulko-ovi kävi. En ehtinyt vilkaista tulijaan, koska kännykkäni soi takahuoneessa. Juoksin vastaamaan kännykkään huomaten soittajan olevan isäni.
”Bella”, vastasin iloisena.
” Bella, nyt heti studiolle!” Isä kuulosti huolestuneelta.
”Joo. Onko kaikki kunnossa?” Kysyin ja huomasin äänessäni hieman huolestuneisuutta.
”Totta kai. Kaikki on vallan mainiosti. Nähdään kohta.” Puhelimesta kuului vain piippausta.
”Nähdään”, mutisin vielä itsekseni, nappasin laukkuni ja lähdin kävelemään ulko-ovelle.
Jäykistyin hetkessä kun näin kuka seisoi vastaanottotiskillä. Sain paniikkikohtauksen. Mitä sanoisin? Mitä tekisin? Voi ei, oliko minulla nykyään paniikkihäiriökin? Yritin kävellä mahdollisimman viileästi ulko-ovelle, mutta se ei sujunutkaan niin helposti.
A/N: Noni nyt meitsiltä tuli taas tälläinen outo fic. Kertokaa toki mielipiteenne ja jatkanko? ;) No ei tottakai mä jatkan, koska inspistä pukkaa päälle. Vaikka alotinkin uuden ficin, jatkoa tulee myös vanhoihinkin. Kiitän ja kumarran. ps. palvokaa Chewya :-*
-
Oi vitsi. Jännä idea. ^^
Joo. Hyvin kirjotettu ja tällee^^
Ja muutenkin ihana<3
Joo. JATKOA PIANNN!!!!<3
-
Minä pidän ideasta! Toivottavasti toisen luvun pian! :]
Mahtavaa, en osaa sanoa vielä oikein mitään!
Love,
~kjatri
-
2 luku tulee huomenna :)
Ainakin uskoisin niin ::)
- loveya, maria
-
Vähän hyvä;DD♥Ihana se Kahvila-juttu!
Yhen virheen löysin..Elikkä
Sulla luki alussa "Disain" se on "Design"
-
UUUUH!!!<3 ;D
ihan mahtava luku<3
ei tarvii ollenkaa miettii jäänkö lukee tätä sillä vastaus on ; TOTTAKAI!<3
oikeesti
tää oli niin mahtava<3
mut jatkoa ihan himona odotellen
~Tattinen`
peeäsäsäsäs. toivottavasti huomen tulee jatkoo :D
peeäsÄS. sori mut sekoon koht :p ;)
-
Uijuijui, kohta tulee tappelu ;D Bella-rassu :P
Jatkoa vain pian,
~Nala~
P.S. Tappelu, tappelu...
-
VOI LUOJA!
Itekkin sain juuri tälläsen idean .D No, ihana! Jatkoa!
-
Luku 2. Varma homo
”Bella, asiakkaasi on saapunut”, Alice sanoi ärtyneesti ja hymyili tekohymyä asiakkaalleni.
”Työpäiväni on loppunut, joten sinun pitää hoitaa hänen hiuksensa”, sanoin hieman uhmakkaasti – tämän jälkeen saisin läksytyksen Alicelta.
”Hetkinen, eikö minulta kysytä mitään? En halua, että tuo hoitaa hiukseni”, Edward sanoi halveksien ja osoitti sormellansa Alicea. Tästä Alice ei todellakaan pitäisi. ”Haluan, että hiukseni hoitaa hän, kenelle varasin ajan.” Edward nosti kädet ristiin rinnallensa. Oliko hän homo?
”Mitä-vikaa-minussa-on?” Alice kiljaisi vihaisena.
”Minulla on muutakin elämää kuin sinun hiukset. Jos Alice ei kelpaa, varaa uusi aika”, yritin sanoa mahdollisimman viileästi. Oikeasti minun olisi tehnyt mieli maistaa noita huulia ja tehdä kaikki mitä Edward vain vaati. Olin saavuttanut jo ulko-oven, enää pitäisi vain avata se ja astua ulos.
”ODOTA!” Edward vuorostaan kiljui – kyllä hän kiljui. Nyt olin varma että hän oli homo. ”En ehdi varata uutta aikaa. Minulla on koekuvaukset. Minä rukoilen”, nyt hänen äänensä kuulosti vuorostaan anelevalta. Aneliko Edwad Masen minua? Tuskinpa.. Hän oli näyttelijä, joten varmasti esitti, jotta saisi tahtonsa läpi.
”Ei käy. Minulla on kiireitä”, sanoin mukamas välinpitämättömästi. Miksi hän halusi juuri minun kampaamoon, juuri minun hoitavan hänen hiuksensa? Livahdin ovesta ulos järkyttävään helteeseen. Olin ihan varma että paahtuisin matkalla.
Kävelin studiolle reilut neljäkymmentä minuuttia, en paahtunut. En pystynyt keskittymään isän puheisiin. Mietin vain sitä täydellisen samettista ääntä, täydellisiä huulia, täydellisiä hiuksia ja täydellistä vartaloa, olisin voinut jatkaa loputtomiin sillä kaikki Edwardissa oli täydellistä. Tai ei ihan kaikki, luonteessa olisi parantamisen varaa. Sen osan tosin kuulin isän puheista, että olin saanut roolin Love, hate and passion -elokuvaan, mikä parasta, olin saanut pääosan. Vastanäyttelijääni ei kuulemma ollut vielä valittu. Sain käteeni ison nipun papereita. Ensimmäisellä sivulla luki isolla ”KÄSIKIRJOITUS”. Tuottaja suositteli että luen käsikirjoituksen läpi ja harkitsen. Aikaa olisi huomiseen, koska silloin pitäisi allekirjoittaa sopimus. En ollut huomannut miten nopeasti aika oli mennyt, kello näytti varttia vaille kymmentä. Ulkona oli säkkipimeätä, jos ei laskenut katuvaloja. Hyvästelin isän ja lähdin kotia kohti. Isällä oli vielä asioita hoidettavana.
Vaikka olinkin 23-vuotias asuin silti kotona, ei ollut tarvetta muuttaa pois. Harmikseni kotona ei ollut ketään, äitikin oli työmatkalla Miamissa. Eli viettäisin luultavasti illan ja yön yksin isossa talossa. Sain kylmiä väreitä jo pelkästä ajatuksesta. En nauttinut yksin olemisesta. Minulla oli kylläkin yksi sisko, mutta harmikseni hän ei enää asunut kotona. Hän nimittäin asui Emmett McCartyn kanssa. Jep, Rosalie oli isosiskoni. Minulla ja Rosella oli pari vuotta ikäeroa. Vaikkakin olimme sisaruksia, meillä oli yllättävän läheiset välit, mutta Alice oli silti läheisempi.
Talo oli pelottavan pimeä. Vain pihavalot syttyivät automaattisesti. Talomme oli kolmekerroksinen ja hyvin avara, äitini piti avarista tiloista. Talomme ympärillä oli korkea portti. Asuimme varakkaalla alueella, joten ei ollut mukavaa jos joku naapuri eksyisi pihallemme. Naapuristossa sijaitsi monia samannäköisiä taloja. Meidän vieressä oleva talo oli ollut jo pitkään tyhjillään. Talo näytti meidänkin taloa pelottavammalta. Olin ihan varma että siellä kummitteli tai sitten siellä asui vampyyreja.
Juoksin niin kovaa ovellemme kuin jaloistani lähti, mutta juoksuani hidastivat hieman Alicen valitsemat korkokengät. Ovelle päästyäni kaivoin hätäisesti avaimet laukustani, minusta tuntui että joku tarkkaili minua. Olin ihan varma että se oli naapurin vampyyri. Sisälle päästyäni sammutin nopeasti hälytyksen ja heitin laukkuni eteisessä olevalle sohvalle. Talossa oli karmivan hiljaista. Kipitin äkkiä olohuoneeseen ja laitoin stereot täysille, heti helpotti. Radiosta kuului Adam Lambertin For Your Entertainment. Lauloin mukana ja aloin tanssia sohvalla, jos sitä tanssiksi voi sanoa. Kuvittelin että olin tunnettu pop-laulaja, harmikseni vatsani keskeytti kuvitelmani. Nappasin tanssiessaan sohvan vierestä puhelimen ja soitin lähimpään pizzeriaan.
”Newtonien pizzeria. Miten voin palvella?”
”Hei Mike, umm... haluaisin ison perhepizzan ja öö.. täytteenä jauhelihaa ja salamia. Muista, ei sipulia.”
”Bella”, Mike tervehti iloisesti. ”Joo ei sipulia. Menee noin puolisen tuntia.” Puhelu katkaistiin.
Puolessa tunnissa ehtisin ottaa rentouttavan suihkun.
Olin juuri pesemässä hiuksiani kun ovikello soi. Menikö puoli tuntia näin nopeasti? Kiedoin niukan vaaleanpunaisen pyyhkeen ympärilleni ja juoksin alakertaan kompastumatta portaissa, onnekseni. Oven takana ei seisonutkaan Mike pizzojen kanssa, vaan joku aivan muu.
”Jos sinulla on tapana avata ovia pelkkä pyyhe päällä, niin taidan tulla toisenkin kerran.” Tunsin kuinka punastuin, eikä asiaan auttanut oven toisella puolella seisovan henkilön virnuilu. Olin selittämässä miksi minulla oli vain pyyhe päällä, mutta onnekseni ei tarvinnut, koska minulla ei enää ollut sitäkään. Olin ihan varma että näytin tomaatilta. Ja kun tämä kiusallinen hetki olisi ohi, en enää koskaan poistuisi kotoamme.
”Vaaauu!” Edward sai ähkäistyä.
”Voisitko mitenkään kääntyä? Tai vielä parempi olisi, että LÄHTISIT KOKONAAN HELVETTIIN OVELTANI!” Karjuin naama punaisena samalla noukkien pyyhettäni. Edward kääntyi hetkeksi, mutta ei lähtenyt, päinvastoin, hän tuli sisälle.
”Oliko sinulla jotakin asiaa?” Kysyin närkästyneenä. Edward ei välittänyt äänensävystäni. Hän vain katseli tyynenä ympärillensä.
”Kiva musiikkimaku”, Edward huomautti eikä edes katsonut minuun. Hän suuntasi askeleet kohti olohuonetta. Lehahdin punaiseksi, sillä radio soi vieläkin ja siitä kuului Elviksen kappale, jota en tunnistanut.
”Ööh, niin asiasi? Vai tulitko muuten vain hengailemaan?”
”Joo, haluaisin lainata vehnäjauhoja”, Edward sanoi yhä tyynesti. Tuliko hän lainaamaan vehnäjauhoja? Varma homo.
”Käyn laittamassa jotain päälle ja sitten saat vehnäjauhosi”, sanoin turhautuneena ja kipitin yläkertaan.
Laitoin päälleni vihreän topin ja löysät collegehousut. Päästyäni alakertaan näin suloisen näyn
A/N: Hehe en pettänyt teitä. Sain luvun tänne tänään :) Kiitos ja kummarrus Chewylle joka jaksoi korjata taas kaikki virheet. Risuja ja ruusuja kehiin. :D Ajattelin kirjoittaa 4.luvun Edwardin näkökulmasta, mitä mieltä te rakkaat lukijani olette?:-*
-
Lisää lisää lisää! Aivan upea! :D Tykkään tästä niin paljon että itekkin tekis mieli kirjottaa xD
Tuliko hän lainaamaan vehnäjauhoja? Varma homo.
Jatkoa?
-
Hahaaa! "Varma Homo",hihii vähän mie nauroin..Ihana..Love!
-
aahh ihana fanitan ja kaikkea mahdollista♥
Tykkään tästä aivan mahdottomasti ja tässä on kiva idea.. Varma homo toi teddie ♥
vai että vehnäjauhoja...♥
-
Aaa.. Mahtava idea! :D
Huomasin tän vasta äskön joten päätin heti tulla kommentoimaan ;p
Eddie kuulosti kyllä hiukkasen homolta tuossa jossain kohtaa ;D
Jatkoa pian kehiin ;) ♥
PS: Toi Adam Lambertin biisi on hyvä :P
NiNNNi
-
ihan mahtava idea! :)
eddie on aika homo :D
vai että vehnäjauhoja ♥
mutta jatkoa pikasesti =)
♥ -jjassuu
-
UUI IHANAAA <33<3
ahahaa tiiät jo khyl mun mielipiteen tästä C,
4 luku ehottomasti eddie PoVilla <3
varma homo,, ;D
~Tattinen`
-
Ihana <3
-
”Ööh, niin asiasi? Vai tulitko muuten vain hengailemaan?”
”Joo, haluaisin lainata vehnäjauhoja”, Edward sanoi yhä tyynesti. Tuliko hän lainaamaan vehnäjauhoja? Varma homo.
repesin. ;D
koukussa olevan, uuden lukijan sait! ;)
jatkoa toivon :)
-
Vehnäjauhoja :D
Joo.
Hyvin kirjotettu ja näin^^
JATKOA VAAN^^ Pian<3
-
Njaah. Minäkin repesin 2. luvulle betailessani sitä. Vehnäjauhot. ;D Ei herranen aika. Mistä ihmeestä sie tän idean tähän kekasit?
Btw, en halua tietää...
Pakko kommentoida edes kerran, että näkee milloin uusi luku tulee. Kommentoin paremmin sitten vikaan lukuun. :-* Tosin välissä saatan jtn räpeltää tänne.
-
A/N: Kiitos kaikille kommentoijille :-* Sen verran, että 4 luku tulee Edwardin PoV:ina ja saan sen laitettua tänne vasta luultavamminkin keskiviikkona :-\ Pahoittelen. Ja kumarrus taas kerran Chewylle, joka jaksoi betata tämän. ;)
Luku 3. Täysi kusipää + yöllisiä kohtaamisia = Kyllä, homo.
Edward oli nukahtanut sohvallemme. Hän näytti jumalaiselta. Hiivin keittiöön, etsimään vehnäjauhoja. Ei Edward ollutkaan ihan kusipää.
Juuri kun olin löytänyt jauhot, ovikello soi. Kirosin tulijaa ja toivoin, että Edward ei heräisi. Ryntäsin ovelle, ettei se ehtisi soida uudelleen. Ovella seisoi Mike, pizzalaatikko kainalossa.
”Pizzasi, ole hyvä”, Mike sanoi iloisesti. Ai niin, pizza, olin unohtanut asian kokonaan.
”Ööh… Kiitos, haen lompakkoni”, yritin sanoa mahdollisimman ystävällisesti ja hymyillä – mikä tosin näytti irvistykseltä.
”Ei tarvitse. Minä tarjoan.”
”Ei käy”, sanoin toruvasti ja hain lompakon. Ojensin Mikelle kahdenkymmenen euron setelin, nappasin pizzan ja paiskasin oven kiinni. Päästyäni keittiöön, Edward seisoi siellä nojaten keittiötasoon.
”Pizza lihottaa”, Edward sanoi piikittelevästi. ”Mutta mitä väliä, näytät jo valmiiksi lihavalta.”
Muutin mieltäni. Kyllä, hän oli täysi kusipää.
”Katsoisit vain omaa läskimahaasi”, sanoin kiukkuisesti ja osoitin hänen vatsaansa.
”Tämä”, Edward silitti vatsaansa. ”Tämä on pelkkää lihasta. Haluatko kokeilla?” Edward jatkoi ja iski minulle silmää.
”No en todellakaan!” Oikeastaan olisin mielellään kokeillut hänen lihaksiaan ja maistanut hänen huuliaan.
”Ei sitten”, Edward sanoi välinpitämättömästi. ”Minulla on hyvä kunto-ohjaaja, voin antaa sinulle hänen numeron, pääsisit liikakiloista eroon.”
”Ei minulla ole liikakiloja!” Kiljuin vastaan. Näin keittiötasolla olevan jauhopussin, toista kertaa miettimättä nappasin jauhopussin ja heitin sen kohti Edwardia. Harmikseni jauhopussi avautui. Räpäytin silmiäni katsoen lopputulosta järkyttyneenä. Edward oli jauhoissa ja samoin koko keittiömme. En pystynyt pidättelemään naurua.
”Tämä kostetaan!” Edward sanoi uhkaavasti ja marssi tiehensä. Oikein hänelle, mitäs haukkui minua lihavaksi.
Edwardin lähdettyä minua alkoi taas pelottaa, tuntui että minua tarkkailtiin taas. Tulin siihen tulokseen, että jauhosotkun siivoamiseksi minulla ei riittäisi nyt rohkeutta, joten päätin siivota aamulla. Otin avaamattoman pizzalaatikon mukaani ja lähdin olohuoneeseen. Istuin samalle sohvalle, missä Edward oli torkkunut. Sohvassa tuoksui hän, tuoksu oli mietoa, mutta samalla koukuttavaa. En löytänyt sanoja tuoksun kuvailemiseen.
En tiedä kuinka pitkään makailin sohvalla, pizzani oli jo loppunut. Olinko minä sittenkin LÄSKI? TV:ssä pyöri vain joku zombi-leffa, eikä se auttanut yhtään pelkooni, päinvastoin. Mitä tekisin jos naapurissa asuva vampyyri hyökkäisi kimppuuni?Ihan varmasti hän tietää että olen yksin ja suunnittelee iskevänsä kimppuuni yöllä, nukkuessani. Entistä enemmän minusta tuntui että minua tarkkailtiin.
Luomiani alkoi painaa. Annoin unelle vallan, jos vampyyri haluaisi syödä minut, niin syököön sitten. Olin juuri näkemässä ihanaa unta – minä ja Edward mentäisiin naimisiin ja hankittaisiin suloinen pikkuvauva – kunnes kasvoilleni valui jotain ällöttävän limaista nestettä. Jonkun kylmät huulet osuivat kaulalleni. En uskaltanut avata silmiäni, olin ihan varma että nyt aikani oli koittanut, vampyyri oli tullut tappamaan minut.
”Olen liian nuori kuolemaan”, kuiskasin itku kurkussa edelleen silmiä kiinni pitäen.
”Kosto on suloinen”, samettisen pehmeä ääni kuiskasi korvaani, näykkäisten varovasti korvalehteäni. Hetkinen, minä tiedän tuon äänen. Oliko se Edward? Oliko hän tarkkaillut minua? Suuteliko hän äsken kaulaani?
”EDWARD!” Kiljuin niin kovaa kun jaksoin, vastausta en saanut kuulin vain oven käyvän. Katselin ympäri huonetta. Silmiini osui sohvapöydällä oleva ruokaöljy. Hän oli kaatanut päälleni ruokaöljyä! Kiljuin uudelleen ja juoksin yläkerran suihkuun. Tämän hän saisi maksaa!
Tuntui kun olisin vasta nukahtanut, mutta ulkona oli jo valoisaa. Katsoin seinällä olevaan isoon kelloon ja järkytyin. Kello näytti puolta kahta. Minulla oli puoli tuntia aikaa ehtiä studiolle, ja olin vasta yövaatteissa. Olin paniikissa. En voisi myöhästyä heti ensimmäisenä päivänä. Kiiruhdin vaatekaapilleni, kaivoin sieltä vaaleansiniset shortsit ja valkoisen topin, koska ulkona porotti aurinko. En ehtinyt harjata hiuksia tai pestä naamaani enkä edes vilkaista peiliini. Ryntäsin alakertaan, sujautin valkoiset varvastossut jalkoihini ja juoksin autolleni. Portista ulos ajaessani huomasin, että tyhjän naapuritalon pihalla seisoi harmaa auto, olisiko ollut Volvo?
Kaduilla oli järkyttävä ruuhka, jouduin jättämään auton kadun reunaan ja jatkamaan matkaa juosten. Päästyäni studiolle olin läkähtymisilläni. Pitäisi alkaa kuntoilemaan enemmän. Joku työntekijä sanoi, että minua odotettiin neuvotteluhuoneessa. Löysin huoneeseen helposti, koska se oli käytävän päädyssä ja ovessa luki isolla ’NEUVOTTELU’. Oven viereisellä seinällä oli kello, olin kaksikymmentä minuuttia myöhässä. Avasin oven ja kuulin kuinka kaikki huokaisivat helpotuksesta. Voi, ei!
-
Ihana ♥
Edward vois tulla nukkuun munkin sohvalle, kelpaisi ;) ♥
Mutta, mutta.. Luku oli ihana (kuten jo sanoin) ja virheitä en jaksanut etsiä.
Bella oli aika reilu tuon vehnäjauhopussin kanssa ;D
”Olen liian nuori kuolemaan”, kuiskasin itku kurkussa edelleen silmiä kiinni pitäen.
Jostain kumman syystä repesin tuossa ;D En tiedä kyllä yhtään. Outo huumorintaju xD
Ja odottelen keskiviikkoa kuin kuuta nousevaa :P
NiN
-
Hhahaha,
Mä ajattelin että se tyyliin vetää jotkut esileikit hunajan kanssa
emmä nyt noin nopeasti viitsi niitä petipuuhiin laittaa :D
nauroin ;D
- loveya, maria
-
Ihan pakkoa sanoa:
”Olen liian nuori kuolemaan”, kuiskasin itku kurkussa edelleen silmiä kiinni pitäen.
NiNNNi ei ole sitten ainoa, joka tässä repesi. Tyrskähdin aika pahasti kun betasin tätä ficciä.
Oli kyllä muitakin kohtia, mutta tuo varsinkin.
:-*
-
”Tämä”, Edward silitti vatsaansa. ”Tämä on pelkkää lihasta. Haluatko kokeilla?” Edward jatkoi ja iski minulle silmää.
Edi niin OoC! :D repesin tuossa, myös tässä kohtaa:
”Olen liian nuori kuolemaan”, kuiskasin itku kurkussa edelleen silmiä kiinni pitäen.
”Kosto on suloinen”, samettisen pehmeä ääni kuiskasi korvaani, näykkäisten varovasti korvalehteäni. Hetkinen, minä tiedän tuon äänen. Oliko se Edward? Oliko hän tarkkaillut minua? Suuteliko hän äsken kaulaani?
noi oli ihan parhaita kohtia.
olisi saanut olla hieman pidempi tämä luku, mutta veikkaan että ensi luvut on pidempiä..?
Jatkoa odotan innolla! <3
-
E_Bella: Joo ööh, pitkät luvut ei ole alaani ::) mutta, mutta Edin PoV:ista tulee ainakin ennätyspitkä :P
toivottavasti
-
Ihanaa, ruokaöljyä^^
Ompa itserakas edward. Hmmm.
Joo, mut siis. Hyvin kirjotettu ja tällee^^
JATKOA PIANNN<3<3<3
-
ihana luku jälleen..vehnäjauhoja...ruokaöljyä...eiköhän tästä pyöräytetä parit pullat porukalla?
ää törkee teddie ku tollai läskiks haukkuu :D
jos tästä jotai kriittistä pitää keksiä niin toivoisinjatkossapidempiälukuja.vaikka lukuja ilmestyisikin vähän hitaammin.
-
Omg, Eddy is so gay! Mää olin iha ihmeissäni et mihi hittoo ne tarvihti ruokaöljyy? Eka ajatus oli et jaaha ne rupes vähä lähemmin kröhm.. x) Mut sitte ko luvin uudestaa nii tajusin mihi se sitä ruokaöljyy tarvihti.. Sit ne vehnäjauhot..(mistä sä ton ajatuksen vedit?) Siisus et meinasin vähä revetä :D Hphm, mun rakentava juoksi jonnekki hevon kuusen *piip*. Todella hyvän ficin oot kekkassu ja toivon todella et kirjuutat jatkoa!
~ Carlia
-
AAAH!! VASTASIT MUN ODOTUKSII JA VIEL ENEMMÄ!
ei juma sekoon tähän ficcii.. . vehnäjauhoja ja ja vaikka mitä<3
oh my gaash.. pian jatkoa tai muuten mä itkea<3
~Tattinen`
-
Jatkoa, eikä mitään järkevää :)
-
Pahoittelen, en ehdi laittamaan tänään Edwardin PoV:ia
Pää täynnä kaikkee muuta ja sit kauhee hedari.. :'(
I'm so so sorry.
-loveya, maria
-
Harmi että joudumme odottamaan uutta lukua vähän pidemmän aikaa, mutta ei sitä ole kiva kirjoittaa ja / tai betata jos on hirveä päänsärky :(
annan anteeksi :D
-
Nyt vasta pääsin vastaamaan, koska oma kone lagas -.-
Mut tää on aivan ihana!! tykkään sun kirjotustyylistä, vaikkakin luvut ovat lyhyitä...mut ei se mitää. (((=
Jatkoa ihmeessä!! ♥ ;'DD
~kkaro
-
Jatkossa kesti hieman kauemmin, ::)
Mutta nyt ei oikein iske tän ficin kirjoittaminen.. :(
Tää oli hieman tönkköä minun sekä betan mielestä.
Kiitos Chewylle :-*
LUKU NELJÄ EDWARD POV. OSA 1.
Ajoin ison, valkoisen talon pihaan. Talo näytti samalta kuin kymmenen edellistä taloa. Postiluukussa luki: 34 MASEN. Olin käynyt täällä viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten, kolmevuotiaana. Nyt olin saanut täältä töitä ja päättänyt muuttaa Chicagosta New Yorkiin. En tuntenut täältä vielä ketään, vaikka olisin kovasti halunnut tutustua erääseen tyttöön. Tosin unelmani ei tulisi koskaan toteutumaan, tyttö oli liian jäätävä. Tuskin edes tulisin näkemään koko tyttöä koskaan uudelleen.
Pysäköin hopeisen Volvon oven eteen hiekkatielle. Päätin hakea laukut myöhemmin, nyt kaipasin vain lepoa. En muistanut paljoakaan täällä asumisesta, eikä vanhempani halunnut kertoa, koska siihen liittyi perheemme synkin salaisuus.
Sisällä kaikki huonekalut olivat peitetty valkoisilla lakanoilla. Kammottavaa. Peittämättömät tasot olivat pölykerroksen peitossa.
Suuntasin ensimmäisenä keittiöön. Lattia oli haaleanmarmorista, tasot sinertävää marmoria. Keskellä keittiötä oli iso neliön muotoinen taso, missä oli hana ja hella. Kaksipuolisella jääkaapilla oli tammenpuiset ovet, samoin muilla keittiökaapeilla. Myös keittiön tuolit olivat tummaa puuta.
Olohuoneen seinät olivat beiget, yhdessä seinässä oli fototapetti, kuviona oli mustavalkoinen kukka. Sohvat olivat vaaleanvihreät. Sohvia oli kolme, niitten välissä oli tumma sohvapöytä, pöytä muistutti hieman arkkua. Seinällä oli iso taulu -TV. Huoneen perällä oli vielä musta flyygeli. Minun flyygelini. Olohuoneessa oli noin kaksi metriä korkeat ikkunat. Ikkunoista näki terassille ja takapihalle, myös uima-allas näkyi. Ikkunoitten vieressä oli lasinen ovi terassille.
Harpoin yläkertaan, siellä oli monia ovia. Melkeinpä jokaisen oven takana oli parisänky, jokainen erilainen. Valitsin itselleni huoneen, missä oli tumma ovi. Huoneessa oli ruskea pylvässänky ja sängyn molemmilla puolilla oli samanväriset yöpöydät. Huoneessa oli käytetty paljon erilaisia ruskeita sävyjä. Päiväpeite ja koristetyynyt olivat ruskeat, mutta niiden välistä pilkotti pari beigeä tyynyä. Nahkasohvakin oli ruskea.
Laukkujen purkauksien ja pölyn pyyhinnän jälkeen päätin käydä suihkussa ja sen jälkeen tutustua hieman naapureihin.
Puin mustat farkut, valkoisen t-paidan ja sen päälle sinivalkomustan ruutupaidan. Jätin paidan helmat auki ja käärin hihoja hieman. Täydellistä, toivottavasti naapurissa asuisi jotain mukavia tyttöjä.
Kaikista taloista oli valot pois paitsi yhdestä. Painoin ovikelloa hieman hermostuneesti ja haroin sotkuisia hiuksiani. Olin vieläkin hieman harmissaan tänään olleesta kampaaja käynnistä. Yritin vääntää naamalle viehättävimmän hymyni. Sisältä kuului ryminää ja pari kirosanaa. Oven auettua näin sen saman suloisen tytön, pelkkä pyyhe ympärillä. En tiennyt mitä sanoa, en halunnut mokata.
”Jos sinulla on tapana avata ovia pelkkä pyyhe päällä, niin taidan tulla toisenkin kerran.” Yritin heittää asian vitsiksi. Huomasin kuinka tyttö punastui. Virnistin hieman, sillä hän näytti todella suoloiselta punastuessaan. Tyttö oli avaamassa suutaan, varmaankin selittääkseen, mutta hänen ympärillä oleva pyyhe tipahti.
”Vaaauu!” Sain ähkäistyä. Tyttö punastui entisistään.
”Voisitko mitenkään kääntyä? Tai vielä parempi olisi, että LÄHTISIT KOKONAAN HELVETTIIN OVELTANI!” Tyttö karjui naama punaisena ja noukki pyyhettään. Käännyin hetkeksi, mutta minulla ei ollut aikomustakaan lähteä. Käännyttyäni, kävelin vain tyynenä sisälle. En minä oikeasti tällainen ollut, mutta en aikonut luovuttaa. Olin päättänyt, että saan tuon tytön, hinnalla millä hyvänsä.
”Oliko sinulla jotakin asiaa?” Kuului närkästynyt ääni takaani. En välittänyt hänen äänensävystään vaan katselin ympärilleni välinpitämättömästi. Kuulin olohuoneesta Elvistä.
”Kiva musiikkimaku”, kommentoin ja en edes vilkaissut tyttöön, mutta olin varma, että hän punastui. Suuntasin askeleeni sinne mistä musiikki kuului.
”Ööh, niin asiasi? Vai tulitko muuten vain hengailemaan?” Tytön ääni oli hieman epävarma. En tiennyt mitä sanoa, mitä asiaa minulla muka oli? Päätin sanoa, että tulin lainaamaan vehnäjauhoja. Eikö naapurit tehnytkin sillä tavalla?
”Joo, haluaisin lainata vehnäjauhoja”, sanoin itsevarmana. Kummakseni sain tytöltä hieman oudoksuvan katseen.
”Käyn laittamassa jotain päälle ja sitten saat vehnäjauhosi”, ääni kuulosti hieman turhautuneelta. Tyttö kipitti nopeasti yläkertaan vilkaisemattakaan minua.
Kävin hetkeksi makaamaan yhdelle sohvalle. Päätin esittää nukkuvani ja hetken kuluttua kuulinkin jo askelia rappusista.
-
Vihdoin jatkoa ;p
Pidin ja olit mielestäni onnistunut tuossa Edwardin kuvakulmasta. :)
Täydellistä, toivottavasti naapurissa asuisi jotain mukavia tyttöjä.
En tiedä miksi, mutta repesin hiukkasen tuossa lauseessa. Kuulosti jotenkin niin normaalilta ihmis-Edwardilta ;D
Virheisiin en jaksanut keskittyä, enkä usko että niitä edes löytyi :)
Pian jatkoa, eiks jeah? ;)
NiN ♥
-
Tähänki tuli jatkoo :D
”Vaaauu!” Sain ähkäistyä. Tyttö punastui entisistään.
”Voisitko mitenkään kääntyä? Tai vielä parempi olisi, että LÄHTISIT KOKONAAN HELVETTIIN OVELTANI!” Tyttö karjui naama punaisena ja noukki pyyhettään. Käännyin hetkeksi, mutta minulla ei ollut aikomustakaan lähteä. Käännyttyäni, kävelin vain tyynenä sisälle. En minä oikeasti tällainen ollut, mutta en aikonut luovuttaa.
Jostai syystä mua alko vähä naurattaa toi kohta.. Hmm..Minkähälaine kokemus ois jos tosiaan pyyhe tippuis ko "juttelis" jonku kanssa ovella.. x) Jatkoa kiitus!
~ Carlia
-
ihan mahtava luku ! (:
Täydellistä, toivottavasti naapurissa asuisi jotain mukavia tyttöjä.
Munkin mielestä tää kuulosti niin normaalilta ihmis-Edwardilta ;)
en keksi järkevää kommentoitavaa, joten en edes yritä :D
kiitos tästä =)
vaadin jatkoa! :D
♥ -jjassuu
-
oissekyllä, kun pyyhe tipahtais ku juttelee tyypi kaa ovella..
virheitä en löytäny ja sitä rataa.. =)
Jatkoa pyytelen <3 ^^
-
Jeejeeejee tää näyttää tosi kivalta : ))))) Hehheeee Eddu on täys homo <33
Lisää vaan tää on tosi kiva kiitos moi.
-
Ihana! Jatkoa?
-
Ihana ficci!
Jatkoa odottelen :)
-
En ymmärrä... Olen lukenut tämän jo ajat sitten mutten ole kommentoinut. No mutta nyt korjaan sen virheen.
Pidin erityisesti tuosta 4 luvusta, tykkään lukea Edin näkökulmasta.
Toivottavasti jatkoa on tulossa!?
-
Kiitos kaikille kommentoijille sekä lukijoille. :-*
Jatkoa on tulossa, no problem. Mutta ei tällä hetkellä ole mitään inspiraatiota tän kanssa.
Sen verran kuitenkin sanon, että seuraava luku on myös Edwardin näkökulmasta.
-
milloin tulee jatkoa?? (mä niiku en ole kärsimätön tai mitään..... ;D)
-
Siitä on aika kauan kun on tullu jatkoa onko inspistä enää ?? *toiveikas ilme että on inspistä* ;D ;D
-
Aaah...x3 Tää on tosi hyvä.... Odotan innolla tähän jatkoa.... (Mahdollisimman piaan siis!!) ;D
^Kassu^
-
luin tän juuri putkeen ja tykkäsin tosi paljon oikeestaan (;
alussa olin vähän silleen tjaa, mutta yllätyin positiivisesti heti ensimmäisen luvun luettuani (:
nyt vaan laitat jatkoa : >>
kiitoksia ♥
-
Joops, kiitos kiitos. Pitäis itsekkin lukea tää jotta muistais täst jotain, mutta kirjoittaja näköjään olen minä ;D o.O Joo tosiaankin jatkoa ei ole tullut, ei sitten ole minkään laista inspistä. Pahoittelen!
-
Ihana! ♥ Jäin koukkuun tähän. Kaksi virhettä kyllä bongasin.
Nyt niillä oli oma ihana kahvila-ravintola.
Heillä
Ja sitten toisen osan lopusta puuttuu piste (: Mutta muuten hyvä kielioppi ja muutenki tosi mukaansa tempaava kerronta..
Odotan innolla osaa viisi.
-
Tykkäsin kovasti!
Jatkoa odotellen sajusa :-*
-
Uus lukija ilmoittautuu!luin just kaikki luvut putkeen ja voin vaan nauraa! ;D
Jäin tähän totaalisesti koukkuun! Koska jatkoa ??? Tosi hauska toi Bellan ja Edwardin juttu!
Laitathan jatkoa kun ehdit!
_Bella_18_
-
Loistavaa!
Niiiiin pidän näistä ficeistä, joissa kaikki on ihmisiä (itselläkin yksi työn alla), ja vielä aivan looiistaavaa aihe! Jatka ihmeessä, ainakin ilmoittaudun lukiaksi! Kyllä se inspis sieltä varmaan tulee... ajan kanssa.
Bella ja Edward on niin söpöjä! <3 <3
Alice B
-
Olen saanut tästä ficistä jonkin verran yksityisviestiä. En todellakaan osaa luvata milloin tulisi jatkoa. Yritän ensin saada noi käännökset loppuun ja sitten kattoa löytyisikö tähän inspiraatiota.
Kiitos kaikille lukijoille. :-*